Orpotyttö Agnes asuu mummonsa luona Plankton-nimisessä kaupungissa, jonka sievien kulissien taakse kätkeytyy kaikkea perin salakähmäistä. Omaperäisellä otteella Agnes paljastaa niin apteekkarin salaiset harrastukset, humppaa rakastavan isoäitinsä pienet paheet kuin alusvaateliikkeessä harjoitettavan elinkaupan. Vaan ratkeaako mysteereistä suurin: kadonneiden vanhempien kohtalo? Useimmiten paljastukset saavat maailman näyttämään entistäkin kummallisemmalta. Saniaislehdon salaisuudet on Kati Närhen kovasti odotettu toinen albumi; vuonna 2001 ilmestynyt Hanki elämä synnytti innokkaan, jatkoa odottavien lukijoiden joukon. Kati Närhen sarjakuvia on julkaistu muun muassa Ilta-Sanomissa ja Contactor-lehdessä.

Kaikkien tiedonjanoisten sankaritar, orpotyttö Agnes, on joutunut Mustasuon sisäoppilaitokseen. Käytävien kuiskeessa Agnes saa kuulla, että koulusta katoaa surullisia tyttöjä. Viimeinkin järkevää tekemistä! hän tuumaa ja löytää herkullisia vihjeitä opettajien salaisuuksista, vanhempiensa mystisestä kohtalosta ja vähän kadonneista tytöistäkin. Vaan lopulta Agnes on itsekin tulla surun – ja kadon – omaksi… Jo Saniaislehdon salaisuuksissa hurmannut Agnes on nykyinen salapoliisiharrastaja, tuleva tutkimusmatkailija tai nuorallatanssija. Hän on omimmillaan taistellessaan uteliaisuuden ja haaveunien voimin pelkuruutta ja pikkusieluisuutta vastaan.

Agnesia askarruttanut mysteeri selviää viimein! Orpotyttö Agnesista kertovan sarjakuvatrilogian huima päätösosa. Agnes lähtee Sylvia-tätinsä kanssa vierailulle majuri Orkoloran saarelle. Kartanoon on kutsuttu outo joukko ihmisiä, joista jokaisella tuntuu olevan jokin salattu syy vierailuunsa. Agnes on tullut vain lomailemaan - mutta sotkeutuukin keskelle arvoitusten vyyhtiä. Orpotyttö Agnes on ominaisuudessaan päästessään paljastamaan aikuisten pikkusieluisia salaisuuksia. Samalla hän tulee ratkaisseeksi elämänsä suurimman mysteerin: vanhempiensa kohtalon. Kati Närhi (s. 1973) on helsinkiläinen kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä ja käsikirjoittaja. Närhen tummanpuhuva kuvitustyyli ja sitäkin mustempi huumori ovat hurmanneet lukijat jo edellisissä osissa Saniaislehdon salaisuudet (2010) ja Mustasuon mysteeri (2012), joista ensimmäinen oli Sarjakuva Finlandia -ehdokkaana 2011.