Tässä tummasävyisessä yön ja kuoleman runoteoksessa maailma näyttäytyy kylmänä, sattumanvaraisena paikkana, jossa lohtua on niukalti. Tähän maailmaan runoilija kirjoittaa rakkauden ja ystävyyden mahdollisuuksista: "Varmempi kuin syntymästäni olen siitä / että ennen teloitusta meille annetaan toivoa". Tämä on Pentti Holapan 14. runokokoelma. Hänen edellinen kokoelmansa, "Sormenjälkiä tyhjässä", oli Finlandia-palkintoehdokkaana.