Leijat Helsingin yllä kertoo Riku Bexarin kaipuusta, perheestä joka hajosi maailman turuille. Räkänokkainen helsinkiläispoika, joka heitteli autoja lumipalloilla Batman-merkki rinnassaan, on nyt itse isä. Mutta maailma on toinen. Kjell Westö käsittelee rohkeasti meidän aikaamme, hulluja vuosia ja niitä seurannutta romahdusta. Hänen ihmisensä ovat yhtä tosia ja tuntevia kuin sinä. "Sillä yhtenä hetkenä olet pikkuinen piltti, ihmisjyvä joka kieppuu ympäriinsä tuoksuen märältä villalta, syysomenilta, lastenshampoolta, mudalta ja hiekalta. Ja seuraavassa hetkessä olet näppylänaamainen kapinallisenplanttu, joka haisee jalkahieltä ja runkkaukselta ja haluaa repiä maan tasalle kaikki koulut. Minusta olisi kuitenkin mukavaa että joku rakastaisi minua, vaikka olen varsinainen Hessu Hopo ja hontelon varteni päässä keikkuu nolostuttavan omapäinen kulli."

”Oikeastaan minun olisi pitänyt varttua porvarispoikana maamme pääkaupungissa Helsingissä, sillä siihen minut oli ennalta määrätty, ei erään erakon ainoaksi pojaksi Rajavaaran uneliaaseen kylään. Joskus en malta olla ajattelematta miten toisin kaikki olisi voinut käydä, jos isäni Werner Skrake ei olisi niin varhain törmännyt lähes epätodennäköiseen kykyynsä saada aikaan katastrofeja… Tyttöjä minä vain ajattelin, sanoi Skraguli kun pullot sirpaleiksi ajoi…” Sukutarina luotaa isoisän, hänen poikansa ja pojanpoikansa kirjavia vaiheita 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään.

Komea historiallinen romaani henkii kertomisen iloa ja voimaa - kuvaus modernin ihmisen synnystä, elämänjanon ja elämänpettymyksen tiestä. Tarina monen suvun ja sukupolven kohtaloista vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle, vuodenvaihteeseen 1938–1939. Kjell Westö todistaa olevansa ihmiskuvaajana omaa luokkaansa. Hän liikkuu sujuvasti työläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla. Tarinan keskeisiä hahmoja ovat kaasulyhdynsytyttäjä Enok Kajanderin ja hänen vaimonsa Vivanin poika Allu sekä Eccu Widing, jonka isä Jali on harrastevalokuvaaja ja johtajana rautatiehallituksessa, äiti Atti yläluokan kaunotar, jonka hermot reistailevat. Lucie Lilliehjelm vastustaa aikansa ahtaita moraalisääntöjä, Ivar Grandellin elämää ohjaa aatteen palo. Kjell Westö on tutkinut pääkaupungin ja Suomen historiaa vuosikausia. Tuloksena on ehtymätön tarinoiden aarrearkku. Missä kuljimme kerran on myös rakkaudentunnustus Helsingille.

Jouni Manner ja Ariel Wahl tutustuivat toisiinsa teineinä Kallion kaduilla 1960-luvun alussa. Röyhkeä Jouni hallitsee kulmien kuviot ja ottaa epävarman Arielin suojelukseensa. Pian mukaan tulee Arielin omapäinen ja kaunis pikkuserkku Adriana. Kevätkesällä 1966 Sonovox julkaisee "Joni, Ariel & Adrianan" singlen Älä käy yöhön yksin. Jatkoa ei koskaan tule, folkrock-kokoonpano katoaa kuvioista. Frank Loman elää teinivuosiaan 1970-luvulla pohjoishelsinkiläisessä lähiössä ja rakastuu Adrianan pikkusiskoon. 1980-luvun alussa tapahtuu asioita, jotka saavat Frankin etsimään käsiinsä Jouni Mannerin, entisen politiikan ihmelapsen. Hän haluaa ymmärtää, kuka hän itse on ja miksi sukupolvet hukkaavat aina mahdollisuutensa.