Adrian Langley on keski-ikäinen tiedemies. Avioerostaan huolimatta hän on täysin tyytyväinen elämäänsä. Tai oli - ennen kuin Rita, hänen rakastajattarensa, jätti miehensä ja muutti asumaan yhdessä hänen kanssaan. Ritan mukana muuttui kaikki, eniten suhde kolmetoistavuotiaaseen Ameliaan, isän sunnuntaipäivien silmäterään. Rita ei sietänyt Ameliaa. Ja kun hän sattumalta sai käsiinsä tytön salaisen päiväkirjan, joka kertoi syntisistä kokemuksista komean englanninopettajan kanssa, oli otettu ensimmäinen askel kohti murhaa. Mutta kenen, miten, ja kenen toimesta? Englantilainen Celia Fremlin tunnetaan hitaasti tihenevän painajaistunnelman mestarina. Tässä kirjassa hän ylittää kaikki dekkarinlukijan toiveet. Loppuratkaisu on karmea – ja mahdoton arvata. (takakansiteksti)
Author
Celia was born in Kingsbury, now part of London, England. She was the daughter of Heaver Fremlin and Margaret Addiscott. Her older brother, John H. Fremlin, later became a nuclear physicist. Celia studied at Somerville College, Oxford University. From 1942 to 2000 she lived in Hampstead, London. In 1942 she married Elia Goller, with whom she had three children; he died in 1968. In 1985, Celia married Leslie Minchin, who died in 1999. Her many crime novels and stories helped modernize the sensation novel tradition by introducing criminal and (rarely) supernatural elements into domestic settings. Her 1958 novel The Hours Before Dawn won the Edgar Award in 1960. With Jeffrey Barnard, she was co-presenter of a BBC2 documentary “Night and Day” describing diurnal and nocturnal London, broadcast 23 January 1987. Fremlin was an advocate of assisted suicide and euthanasia. In a newspaper interview she admitted to assisting four people to die.[1] In 1983 civil proceedings were brought against her as one of the five members of the EXIT Executive committee which had published “A Guide to Self Deliverance”, but the court refused to declare the booklet unlawful. [https://en.m.wikipedia.org/wiki/Celia...]
