Pronssitähti vie lukijansa neuvostoajan Viroon, Saarenmaalle ja Tallinnan eliitin notkuvien pöytien votkanhuuruun. Eestissä eletään vuonna 1949 veitsen terällä, toveri Stalinin silmäin alla. Villem on talonpoika, jonka intohimona on luontorunojen kirjoittaminen. Kun vaimo Vilja ehdottaa, että mies lisäisi aurinkoa kuvaavan runon nimeen yhden sanan, asiat alkavat tapahtua nopeasti: Villem voittaa runokilpailun, ja hänet kutsutaan Tallinnan kulttuurikeskukseen hakemaan kunniakirjaa ja pronssitähteä. Vilja varustaa miehensä matkaan ja pyytää tältä ainoastaan yhtä asiaa. Tuliaisiksi pitäisi löytää porsas. Tehtävä ei vaikuta vaikealta, mutta moni asia voi kuitenkin mennä juhlapäivällisen viinahöyryissä vikaan. Ja mikä pahinta, matka Siperiaan on äkkiä lyhentynyt kovasti.

Aurinko hehkui valkealla iholla, kunnes suolainen vesi siveli hänet kauttaaltaan, ja Vilja katosi aaltojen alle pitkällä sukelluksella. Alkukesä on kukkeimmillaan ja Viljan ja Villemin pihapiiri pursuaa elämää. Viljan työ kalasovhoosin perkuupöydän äärellä on vihdoin vaihtumassa majatalon emännöintiin. Tallinnasta avuksi tullut Anna-täti komentaa topakasti rakennusprikaatilaisia, jotta vierashuoneet valmistuisivat ajoissa. Kun odotetut vieraat sitten saapuvat, Viljaa ja Villemiä jännittää. Vaikka pöydässä on kesän parhaimmat antimet ja huoneet tuoksuvat uutuuttaan, jo ensimmäisten tulijoiden joukossa voi olla salatarkastaja, joka kaataa unelmat. Vierashuoneet jatkaa Pronssitähdestä tuttujen Vilja ja Villem Talvikin tarinaa 1950-luvun Neuvosto-Eestin myllerryksessä.

Majataloa pitävien Viljan ja Villemin luokse muuttaa raskaana oleva nuori nainen. Aive on häpäisty ja hän pelkää miehiä, mutta talon arkiset työt ja kaunis virolainen luonto auttavat toipumisessa. Vähitellen hän tottuu jopa piha-aitassa asuvien Arvon ja Antsin seuraan, mutta helpolla ei pääse kukaan. Ants pahoinpidellään jo toisen kerran, ja miesten on myönnettävä, että heidän suhteensa on liian vaarallinen. Kun kesä on kukkeimmillaan, majataloon saapuu filmiryhmä kuvaamaan neuvostorealismia. Filmin huipennuksena lavastetaan häät, ja silloin Aive päätyy hurjaan ratkaisuun pelastaakseen oman ja lapsensa tulevaisuuden.

Eletään vuotta 1967, ja majataloa Saarenmaalla pitävä Vilja pääsee toteuttamaan suuren haaveensa. Anna-täti on hankkinut hänelle matkustusluvan, joka oikeuttaa matkaamaan Tallinnaan asti. Samalla linjurikyydillä tulevat myös Viljan tytär Merle sekä Aiven poika Vilmar. Heidät on valittu Suomen pioneerien kesäleirille edustamaan Eestin neuvostotasavallan nuoria kommunisteja. Musikaalinen Vilmar on innoissaan leiristä, mutta Merlen vihjailut siitä, ettei piha-aitassa asuva Ants olisikaan Vilmarin isä, ovat pilata koko reissun. Onko Suomi sittenkään ihmeellinen onnela - ja miltä tutut asiat kotona näyttävät, kun Vilja, Merle ja Vilmar pääsevät lopulta palaamaan?