Vuonna 1931 ilmestynyt rehevä ja havainnoiltaan tarkka kertomus nuorison itsepintaisesta vapaudenkaipuusta, ylpeydestä ja nöyrtymisestä ”Romaanini alkaa huhtikuisesta illasta vuonna 1930, – sen lopputapaukset keskittyvät huhtikuiseen iltaan vuonna 1931. Siihen sisältyy siis vuoden 1930 historiallinen, levoton kesä ja syyskausi.” ”Olen kirjassani pyrkinyt kuvaamaan uutta sukupolvea sellaisena, miksi sen suurimmalta osaltaan käsitän, – tyytymätöntä, kypsymätöntä, harhailevaa sukupolvea, joka on saanut liian paljon ja joka tahtoo aina enemmän, – jonka pyrkimykset kohdistuvat materiaalisiin arvoihin, joka kuvittelee löytävänsä onnen matalassa, hajanaisessa nautintoelämässä. Individuaalinen onnenpyrkimys sen nykyaikaisessa, pettävässä muodossa on teokseni pohjana. Sen kautta olen joutunut koskettelemaan nykyaikaisen perhe-elämän rikkonaisuutta ja nuorison eroottista probleemaa”, kertoi Mika Waltari Kirjojen Maailma -lehdessä 16.10.1931. (Waltari: Kirjailijan muistelmia)