Terävää ajatuksenvaihtoa koulumaailman muutoksista. Peloista ja epävarmuuksista huolimatta leikin joka päivä ajatuksella, että irtisanoutuisin. Pompottelen tätä vaihtoehtoa mielessäni kuin ilmapalloa, ja se on kevyt ja ihana. Huokauksia luokasta koostuu vuoden aikana käydystä kirjeenvaihdosta, jossa päällimmäisenä aiheena on suomalaisen koululaitoksen nykytila. Kinnunen ja Rytisalo kirjoittavat opettamisen ihanuudesta, siitä kuinka hienoa on raottaa ovia kielen ja kirjallisuuden maailmaan seiskaluokkalaisista abiturientteihin asti ja nähdä kuinka nuoret löytävät omat vahvuutensa. Kaikkea tätä kuitenkin varjostavat rakenteelliset haasteet: sekä opettajien että oppilaiden uupuminen ja mielenterveysongelmat, joiden taustalla ovat opetussuunnitelman, YTL:n ja korkeakoulujen vaatimukset sekä jatkuva uudistusten kierre. Kinnunen ja Rytisalo eivät vain vatvo ongelmia vaan pohtivat myös ratkaisuja. Peilatessaan ajatuksiaan he myös avautuvat toisilleen ja lukijalle, hahmottavat maailmaa sanoin, kertovat kirjailijantyöstä, maailmantilaan kohdistuvista huolista – ja vähän myös koirista ja omenapuista.