Vanhempiaan ei voi valita, sanotaan. Joskus kuitenkin houkuttaisi. Omat arvot ja elämänvalinnat voivat olla ristiriidassa vanhempien näkemysten kanssa, vanhempi haluaa hallita aikuisen lapsen elämää tai heittäytyy itse pahaa oloaan muihin purkavaksi lapseksi. Välit ovat koetuksella tai ne voivat katketa kokonaan. Katriina Järvinen tarkastelee teoksessaan aikuisten lasten ja vanhempien suhteen kipukohtia. Vaatimus vanhempien kunnioittamisesta elää kulttuurissamme voimakkaana, mutta entä, kun omat ja vanhempien arvot törmäävät tai kun kunnioituksen sijaan on valittava oma hyvinvointi? Mahtuuko keskustelu kunnioituksen piiriin? Ennemminkö sittenkin laiha sopu kuin välien katkeaminen? Puhutteleva teos nostaa esiin vaietun aiheen ja haastaa pohtimaan vanhemmuutta, yksilön vastuuta ja vapautta sekä perheyhteyden ja juurien merkitystä aikanamme.
Author
Katriina Järvinen on psykoterapeutti, sosiaalipsykologi, kulttuuriantropologi ja kouluttaja. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa draamaa, Tukholman yliopistossa monikulttuurisuutta, suorittanut tutkinnot (FM, VTL) sekä aineenopettajan ja erityistason psykoterapeutin pätevyydet Helsingin yliopistossa. Päätyökseen hän ilmoittaa kirjoittavansa kirjoja yhteiskunnan, kulttuurin ja psykologian alueilta. Järvinen opettaa myös sosiaalipsykologiaa avoimessa yliopistossa ja kiertää luennoimassa monenlaisista aiheista. Järvisen tie on kulkenut tamperelaisesta fundamentalistiuskovaisesta työläisperheestä Tukholman siirtolaislähiö Rinkebyn kautta Helsinkiin. Hän on eronnut, nyttemmin avoliitossa ja kahden aikuisen tyttären äiti. Oman elämänsä solmut hän kertoo purkaneensa pitkässä psykodynaamisessa terapiassa. Hän on kiinnostunut ulkopuolisuudesta, erilaisuudesta ja marginaalisuudesta. Hän kannattaa rauhanomaista vastarintaa yhteiskunnan normeja vastaan sekä arvostaa mielikuvitusta ja huumoria. Kärsimykset eivät välttämättä jalosta, mutta ne voi kääntää voimavaraksi.
