Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Mutta kuinka hyvin tunnemme metsämme? Mitä tiedämme niistä tuhansista ja taas tuhansista eliölajeista, jotka elävät lahopuun kuoren alla, sammalen kätköissä ja purojen pohjissa? Emme paljon mitään, vastasivat biologit ja vetivät saappaat jalkaan. Nyt he johdattavat lukijan seikkailumatkalle suomalaiseen metsään, joka on alkanut paljastaa salaisuuksiaan. Eteen aukeaa pienten ja piilottelevien eliöiden ihmeellinen maailma: Joku kärkkyy kyytiä lentävältä hyönteiseltä, toinen jakautuu osiin päästäkseen esteen läpi. Yksi säihkyy kuin jalokivi ja toinen muistuttaa hyytelökasaa. Tutuiksi tulevat esimerkiksi loispistiäiset, limasienet, sääsket, lepakot sekä monenkirjavat lahottajat. Metsän salainen elämä on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsän hiljaisten ja niitä työkseen tutkivien ihmisten elämästä. Yksi sen viesteistä on, että mitättömimmätkin otukset ovat tärkeitä metsäekosysteemin tasapainolle ja osa luonnon monimuotoisuutta. ”Valeskorpioneja etsiessä olo on kuin aarteenetsijällä. Ikinä ei tiedä tarkkaan, mistä lahopuusta tai sammalmättäästä niitä viimein löytyy.” ”Joidenkin harsosääskilajien toukat muodostavat tuhansista päällekkäin kiemurtelevista yksilöistä koostuvia kulkueita, aarrematoja (…). Jopa metrin pituinen jono kulkee muutaman tunnin ajan jostakin johonkin, kunnes toukat erkanevat toisistaan ja kulkue hajoaa maastoon.”