Niille, jotka kuuntelevat yliajavia junia kiskojen alla. Väkevätunnelmainen sukuromaani, jossa kolme sukupolvea etsii sinnikkäästi paratiisiaan. Vanhempansa menettäneet Ilmar ja Amanda pelastautuvat nälkäkuolemalta radanrakentajiksi vuonna 1868. Puoli vuosisataa myöhemmin Suomessa on sisällissota, ja samoja raiteita matkaa panssarijunassa vallankumouksen vimmaa täynnä Kuutamo, nälkäradan rakentajan tyttärentytär. Hänen poikansa Voitto määrätään jatkosodassa Suur-Suomen syrjäisimmälle seisakille. Kaukametsän rauha on haipuvaa harhaa, kohta Voitto joutuu päättämään elämästä ja kuolemasta. Jari Järvelän Raiteet vie mieltäjärisyttävälle matkalle rautateiden kuohuttavaan historiaan. Sen luettuaan kuulee jokaisen junan kolkkeessa radanrakentajien ja aiempien kulkijoiden kohtalon. Tuottoisan ja monipuolisen kirjailija Jari Järvelän (s. 1966) aiempi moderni eepos, Veden paino -trilogia, puhkoi vesireittejä pitkin uuden väylän katsoa kotimaata ja sai kirjallisuuden valtionpalkinnon. Raiteissa Järvelä avaa Suomen vaiettua historiaa kiskoja pitkin kulkien.
Author
ENG: Jari Järvelä has written novels, short stories, essays, radio plays and plays. He currently resides at Kotka, living between the ocean and a river, likes both cities on harbours and train stations. His favourite cities are Napoli and Marseille, in both of which nothing is working yet everything works out, everybody believes in miracles and not for nothing. His hobbies include swimming, wines and history (even the one that can be found on a roadside or on rusty tin cans on an old fridge on an attic). Most of all, Järvelä is into punk music and paintings from 1500's renaissance, both of which most of his friends dislike strongly. Both of them include that frenzied indulging which makes art something more than life, or at least more sensible. FIN: Jari Järvelä on syntynyt Helsingissä 21. marraskuuta 1966. Hän on kirjoittanut romaaneja, novellikokoelmia, esseitä, kuunnelmia ja näytelmiä. Hän asuu Kotkassa meren ja joen välissä, pitää sekä satamakaupungeista että juna-asemista. Hänen mielikaupunkinsa ovat Napoli ja Marseille, niissä ei mikään toimi mutta kaikki järjestyy, ja jokainen uskoo syystä ihmeisiin. Hän harrastaa uintia, viinejä, myös valtateiden ulkopuolista historiaa, sitä joka löytyy vesakkoisilta pientareilta ja vintiltä vanhasta nestekidejääkaapista, sen sisältämistä ruosteensyömistä säilykepurkeista. Erityisen nitkahtanut Järvelä on punkmusiikkiin ja 1400-luvun renessanssitauluihin, hänen useimmat ystävänsä saavat molemmista nokkosihottumaa. Molemmissa on sitä vimmaista heittäytymistä, joka tekee taiteesta elämää suurempaa, tai ainakin herkempää.
