ANSKU SEUNALA. Tää elämä on yhtä tienhaaraa. Ei jaksais koko ajan päättää. Ruksia rasteja ruutuun. Carpe fucking diem. Meille maailma on auki. Hakukaavakkeet tuulessa koko maiseman leveydeltä. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaani on pantu tehosekoittimeen ja siirretty nykypäivään. Tällä kertaa puheenvuoron saavat ennen kaikkea naiset, heidän halunsa ja unelmansa. Miten ihana on Wenla Männistö, jota kaikki sällit fanittavat? Tai millainen on hänen järkevä mutta salaperäinen äitinsä, kumpulalainen kätilö Marja Männistö? Oman äänen saavat myös veljesparven äiti Alli Jukola, joka pohdiskelee mennyttä pilvenlongalta käsin, suorapuheinen ja häpeämätön pesijä Kajsa Rajamäki sekä enkeleihin uskova Ansku Seunala. Huonomaineiset Jukolan jolpit vain heittävät löysää läppää television sotasarjojen äärellä. WENLA MÄNNISTÖ. Kun tietäis missä Juko Brossit tällä hetkellä vaikuttaa. ANSKU SEUNALA. Ne on paossa tätä yhteiskuntaa. AAPO JUKOLA. Me ei olla syrjäytyneitä. JUSA JUKOLA. Me ollaan keskeisiä. ALLI JUKOLA. Rakastin poikiani niin että sattui ja helisi.
Author
Riina Katajavuori on 1990-luvun näkyvimpiä nuoria suomalaislyyrikoita. Hän on ollut keskeisiä hahmoja niin Nuoren Voiman Liiton kuin Elävien Runoilijoiden Klubinkin toiminnassa ja hänen runojaan on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Lisäksi hän on kirjoittanut myös proosaa ja tekstejä lehtiin kuten Parnassoon ja Imageen. Katajavuori valmistui filosofian maisteriksi kirjallisuuden oppiaineesta Helsingin yliopistosta vuonna 1995. Lisäksi hänellä on kirjallisuuden opintoja Edinburghin yliopistosta. Riina Katajavuoren vanhemmat ovat toimittaja Juhani Marttila ja kirjailija Satu Koskimies (Satu Marttila) Katajavuoren runoteos Koko tarina oli Einari Vuorela -palkintoehdokkaana vuonna 2005 ja Lahjat-romaani Runeberg-palkinto -ehdokkaana vuonna 2004. Tanssiva karhu -runopalkinnon saajaksi hän on ollut ehdolla kahdesti, vuosina 1999 ja 2002. Vuonna 1995 hän sai Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kunniamaininnan ja vuonna 1995 Tanssiva karhu -palkinnon kunniamaininnan. Vuonna 1994 hän sai Kansan Sivistysrahaston Katri Vala -stipendin.
