The Grump's most loved stories Mielensäpahoittajan rakastetuimmat tarinat The Grump, created by author Tuomas Kyrö, is one of the best-loved literary characters in Finland. He has made his way into the hearts of the Finnish people in the form of books, radio plays and theatre productions as well as a film. Kirjailija Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja on Suomen rakastetuimpia kirjallisia hahmoja. Mielensäpahoittaja on valloittanut Suomen kansan niin bestseller-kirjoina, radiokuunnelmina, teatteriesityksinä kuin elokuvanakin.

Hyvää ruokaa ja mielipahaa! Mies osaa rakentaa taloja, mutta ei tehdä ruokaa. Ja kun emäntä on Kuusikodin vuodeosastolla, isäntä on nälässä. On tartuttava kauhaan, kattilaan ja karjalanpaistiin. Etsittävä ohjeita ja harjoiteltava ruuanlaiton jaloa taitoa. Kirjaston valikoimasta löytyy Pankleesialaisia makuja ja Kasvissyöjän maailma, mutta missä on helppoja kotiruokaohjeita tarjoava kirja perunaan uskovalle miehelle? Seuraa yrityksiä, erehdyksiä ja jäljittelemättömiä näkemyksiä siitä, mikä maailmassa ja ruokamaailmassa on väärin. Ja miten asioiden pitäisi olla, että ne olisivat oikein. Eikä koskaan ole liian myöhäistä oppia tekemään makkarasoppaa, jota vieraat haluavat toisenkin lautasellisen. Kuten naapurin Kolehmainen.

Mielensäpahoittaja miniän vieraana! Miniä saa viikonloppuvieraaksi appiukkonsa, Sysi-Suomi ja Helsinki joutuvat törmäyskurssille. Mitä tapahtuu, kun pikantteina pikkueroina osapuolten välillä ovat puoli vuosisataa ja elämänkatsomus? Miniän luettuasi tiedät.

Everybody recognises the Grump, everybody knows a grump. And maybe there's a little grump in every one of us . . . The Grump, at eighty years old, is more focused on death than life; building his own coffin and keen to write his will in ink - who can trust technology, after all? - he knows that everything was much better in the old days. But when the Grump finds himself in hospital in a semi-conscious state after falling down his basement steps, his life passes before his eyes. Thinking of the people closest to him and reflecting on the changes society has brought about, he realises he must come to terms with the cards life has dealt him. With wry humour and sharp observations on family and relationships, The Happy Days of the Grump is a black comedy, sure to bring a smile to the face of even the grumpiest among us.

Sata itsenäisen Suomen vuotta, sata Mielensäpahoittajan tarinaa. Yksi suuri kertomus. Kansakunta loikkasi suolta sushibaariin hetkessä eikä haittaa, vaikka toinen saapas on suossa yhä.Mielensäpahoittajan silmin näemme maatalousvaltaisen ja kännykkävaltaisen Suomen, miesvaltaisen ja naisvaltaisen, ainakin kohtalaisen. Suomen, jonka kivuliaassa syntymässä jääkärit hiihtivät Saksaan ja nykyisyydessä pakolaiset kävelivät Suomeen. Molempien kestävyyttä Mielensäpahoittaja arvostaa suuresti.Tuomas Kyrön tavallinen suurteos päästää lukijan ensimmäistä kertaa myös nimihenkilön lapsuuteen ja nuoruuteen. Miksi pojasta, joka syntyi samaan saunaan, johon hänen isänsä kuoli, tuli Mielensäpahoittaja? Kuinka Mielensäpahoittaja kohtasi Emännän? Miksi Mielensäpahoittaja ei pidä Kekkosesta? Miksi Mielensäpahoittaja jäi maaseudulle, kun kaikki muut lähtivät sieltä 1970-luvulla pois? Suurten tapahtumien keskellä kulkevat yksilön haaveet, toiveet ja pettymykset.Sadan vuoden, yhden kirjan aikana kyynel nousee lukijan silmään, naurusta ja liikutuksesta.quot;Lapset eivät kuole syntymäänsä. Peruna ei lopu kellarista eikä kaupasta. Taloissa on kaksinkertaiset akkunat. Likat pääsevät kouluun, lättähatut saavat korvauksensa vaikka jättävät koulut kesken. Vaatteita ei paikata, uusi ostetaan rikkinäisen tilalle. Hampaat paikataan. Maailma pyörii auringon ympäri, ihminen pyörii tanssilattian ympäri. Muistakaa kuinka on ollut ja tietäkää, että se mitä tehdään huomenna on aina tärkeämpää kuin se mitä tehtiin eilen.quot; Mielensäpahoittaja, perunafilosofi, Suuri SuhteellistajaTuomas Kyrö (1974) on sukupolvensa monipuolisimpia, aktiivisimpia ja kiitetyimpiä kirjailijoita. Hän on kirjoittanut romaaneja, kolumneja, pakinoita ja draamaa sekä piirtänyt ja tuottanut sarja- ja pilakuvia.

Korean niemimaalla on Mielensäpahoittajan lapsenlapsi, ydinasekriisi ja tulevat olympialaiset. Lapsenlapsen opiskelijahuone on paneloitava. Lihavalta pikkupojalta näyttävän diktaattorin uho rauhoitettava. Olympiatoimikuntaa sparrattava. Vain Mielensäpahoittaja kykenee tähän kaikkeen, yrittämättä. Mielensäpahoittajan olympiamatka vie päähenkilönsä kaukaisimpaan todellisuuteen. Kun suomalaisen junan hipaisuvessa aiheutti ongelmia, kuinka käy eteläkorealaisen mukavuushuoneen kanssa, joka suihkuttaa, puhuu ja musisoi. Mutta ihmisten väliltä löytyy yhteys. Mielensäpahoittajan kaltaisia vanhoja jääriä löytyy maailman jokaisesta kolkasta. Ja lopulta jokaisessa maassa on oma perunansa ja oma maastohiihtonsa. Koreassa ne vain sattuvat olemaan riisi ja pikaluistelu. Mielensäpahoittajan olympiamatka on poikkeuksellinen teos, joka julkaistaan lähes samanaikaisesti Etelä-Koreassa ja Suomessa.

"Koska ensimmäinen on aina paras, talo, auto ja emäntä, siitä talosta täytyy pitää huoli. Se on eri asia kuin huolissaan oleminen. Kaiken voi korjata, huonon lapsuuden ja mädät alahirret. Täytyy vain käydä toimeen." Mielensäpahoittajalta löytyy kaikki se tieto, taito ja viisaus, joka nykyihmiseltä puuttuu. Miehen työt kokoaa yksiin kansiin ihmiselon tärkeät sisä- ja ulkotyöt. Mielensäpahoittajan opastuksella laiskempikin emäntä, lättähattu ja lapsi tietää milloin renkaat ja vaimot vaihdetaan. Kuinka metsää huolletaan ja kaadetaan. Miten villasukka parsitaan.

Kyllä syntyy paras ruoka perunasta, voista ja leivinuunista. Tässä lättähatuillekin soveltuvassa keittokirjassa Mielensäpahoittaja neuvoo, kuinka kala savustetaan ja kinkku paistetaan. Kirja sisältää Mielensäpahoittajan ainutlaatuisia näkemyksiä ruoasta, noin 100 herkullista reseptiä, valmistusohjeet ja ruokahalua nostattavia kuvia.

Mielensäpahoittajan hiihtokirja kuuluu jokaisen Suomen kansalaisen treenikassiin. Mielensäpahoittaja kertoo totuuden urheilusankareistamme, vapaasta ja perinteisestä sekä oikeasta voitelusta. Hiihtokirja virittää suomalaisen hiihto- ja lukukansan Lahden 2017 MM-kisojen tunnelmaan. Taskuun mahtuva teos sisältää kisaoppaan. "Hiihtäjän tarkoitus on mennä metsään. Ja metsästäkin eteenpäin, järven jäille, vieraille maille. Metsästä palatessaan hänellä on oltava jotain tarpeellista mukanaan. Karhu, emäntä, uusia tietoja ja taitoja, mausteita taikka harvinaisesta turkiksesta tehty hattu. Kilpahiihdossa metsään menneen hiihtäjän pitää tulla takaisin kultamitalin kanssa. Vähintään on tehtävä talven paras hiihto."

Kyllä on talolla ja miehellä tekninen käyttöikänsä. Peruskorjauksella sitä voi pidentää. Kun lämminvesivaraaja vuotaa ja Mielensäpahoittajan selkä pettää, tarvitaan ammattilaisten apua. Remonttimiehet aloittavat pienen korjausprojektinsa, Mielensäpahoittaja lähtee pojan luokse kaupunkiin parantamaan selkäänsä. Paikkauksesta tulee jälleenrakentamisurakka, jossa ei vältytä katastrofeilta. Kun Mielensäpahoittaja palaa kaupungista kotiin, myös sauna palaa. Mielensäpahoittajan on itse puettava työhaalarit ylleen ja palkattava työmaalle emäntä, joka tekee ruokaa ja pitää rakennusporukan kurissa. Vasara ja käytettyjä nauloja, Mielensäpahoittaja vie lukijan perusasioiden äärelle. Miehen on itse rakennettava oma talonsa. Kahteen kertaan. Tuomas Kyrön teksti piikkaa ja poraa, eristää ja lämmittää lukijaansa. Tuomas Kyrö (s. 1974) on Suomen monipuolisimpia ja luetuimpia kirjailijoita. Armeijassa todettua sopeutumishäiriötään hän on hoitanut kirjoittamalla 30 teosta, joista on syntynyt elokuvia, tv-sarjoja ja näytelmiä, ja niitä on käännetty jo 13 kielelle. Kyrön suosituin romaanihenkilö, Mielensäpahoittaja, esiintyi kirjan sivuilla ensi kertaa vuonna 2010. Tuomas Kyrön kirjoja on myyty jo yli miljoona kappaletta. Vuonna 2020 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.

Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla onnelliseksi. Emännän aika tulee täyteen. Surun murtama Mielensäpahoittaja saa hautajaisissa aivoinfarktin ja päätyy kuntoutukseen kaikensorttisen väen keskelle. Yksi joukosta saa hänessä versomaan kauan kadoksissa olleita tuntemuksia. Mielensäpahoittaja joutuu luopumisten ja löytämisten äärelle. Kuntoutuksessa on läänintaiteilija Suoma, joka tuoksuu oikealta. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä kaksi varsin erilaista ihmistä alkavat lähentyä. Epäröinti ja houkutus vuorottelevat, kunnes Mielensäpahoittaja suostuu iloon ja elämään. Vaikka omat pojat sanoisivat mitä. Mielensäpahoittajan rakkaustarina on sydäntäriipaiseva ja syvältänaurattava romaani. Se näyttää Mielensäpahoittajasta aivan uusia puolia, sillä tällaiset tunteet ovat ennenkokemattomia myös vanhalle jäärälle itselleen. Tuomas Kyrö (s. 1974) on Suomen monipuolisimpia ja luetuimpia kirjailijoita. Armeijassa todettua sopeutumishäiriötään hän on hoitanut kirjoittamalla 30 teosta, joista on syntynyt elokuvia, tv-sarjoja ja näytelmiä, ja niitä on käännetty jo 13 kielelle. Kyrön suosituin romaanihenkilö, Mielensäpahoittaja, esiintyi kirjan sivuilla ensi kertaa vuonna 2010. Tuomas Kyrön kirjoja on myyty jo yli miljoona kappaletta. Vuonna 2020 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.

TUOMAS KYRÖ En juhli, Mielensäpahoittaja Ensimmäisen Mielensäpahoittaja-kirjan ilmestymisestä on kulunut 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Suomen kansalaiset ovat lähettäneet Mielensäpahoittajalle omia mielipahojaan. Nyt vanha jäärä käsittelee ne asianmukaisella vakavuudella, josta syntyy kirjan vastustamaton huumori. "Pyydettiin juhlapuhe. Kyllä en ole mikään puhuja. Olen tekijä. Sanotte, että nyt on syytä juhlaan. Se on vale. On syytä tehdä hommat ja mennä ajoissa nukkumaan. Juhlissa on serppentiiniä, liian pitkiä puheita, seutuvaatteet, kiristävä kravatti, humalainen eno, turhia lahjakortteja, pitkäaikaisen työnantajan tervehdys, kermakaakku ja juhlakirja. Kyllä en juhli. Herra kirjailija Kyrö teki pyytämättä ja kysymättä minusta kirjan 10 vuotta sitten. Sen jälkeen on tullut elokuvia, teatteriesityksiä, uusia kirjoja, kisakatsomoita ja purnukoita. Milloin tämä loppuu? Milloin tavallinen elämä saa jatkua?” Mielensäpahoittaja tavallinen ihminen Sysi-Suomi

Epäsuhtaisen veljesparin uskomaton road trip Mielensäpahoittajan pojat ovat myyneet rakkaimman, vuoden 1972 Voortti Eskortin. Lähin samanlainen löytyy Saksasta, missä asuu myös velipoika Tarmo. Mielensäpahoittaja pakkaa matkalaukkuun perunat, termoksen ja Itä- ja Länsi-Berliinin kartat. "Lähdin hakemaan Eskorttia, löysin Tarmon.” Sysisuomalainen maalaisjärki joutuu eurooppalaisessa suurkaupungissa koetukselle, kun Mielensäpahoittaja luulee Escort Serviceä auton merkkiliikkeeksi. Hän tulee ryöstetyksi ja tutustuu puolalaiseen Irinaan. On turvattava veljeen, jota Mielensäpahoittaja ei ole nähnyt 37 vuoteen. Siinä missä Mielensäpahoittajalle ensimmäinen auto ja emäntä ovat parhaat, velipojalla on menossa kolmaskymmenes auto ja viides vaimo. Kaksikko etsii autoa ja toisiaan. Se mitä löytyy, on riemukasta luettavaa. Sysisuomalaisen sankarin kone ei hyydy. Tuomas Kyrö (s. 1974 Helsingissä) on loistava humoristi, satiirikko ja taitava realististen tarinoiden kertoja. Useita romaaneja julkaissut Kyrö tunnetaan myös kolumnistina ja TV-panelistina. Lisäksi hän on suosittu podcast-ääni ja Twitterin seuratuin kotimainen kirjailija.

Löytyykö vastaus ATK-verkosta? Sysi-Suomen paikallislehti lakkautetaan, Mielensäpahoittajalta katoaa yleisönosasto. Tukkeutuvatko suonet, leikkaako sydän kiinni, kun ei ole paikkaa missä voi kertoa mitä ajattelee ja mistä pahoittaa mielensä? Onko ihmisellä ääntä, jos hän jupisee yksin sohvalla, metsässä tai kellarissa? Pojantytär kehottaa Mielensäpahoittajaa perustamaan atk-verkkoon oman sivuston mielipahalleen, näkemyksilleen ja maailmanparannusehdotuksilleen. Mielensäpahoittajan bolgi saavuttaa odottamattoman suosion, vaikka päähenkilö itse enemmän epäilee 83-vuotiaan miehen päästöjen kiinnostavuutta. Verkkoon pudotettu ajatus tuottaa sivuääniä välihuutelijoilta, miniöiltä, lättähatuilta ja johtavilta poliitikoilta. Mielensäpahoittajalle saapuu yritysten yhteistyötarjouksia, kutsuja kopinakenkien ja kravattikaulojen juhliin, pyyntöjä Yleisradioon ja Pöllötelevision aamuohjelmiin. Kaikki tämä vain siksi, että Mielensäpahoittaja etsii vastausta häntä riivaavaan kysymykseen. Oliko kaikki ennen paremmin? Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja kertoo sekä ihmisten kaipuusta vanhoihin hyviin aikoihin että matkasta kohti tuntematonta tulevaisuutta. Jälleen kerran Mielensäpahoittaja saa lukevan Suomen kansan nauramaan ja ymmärtämään, itseään ja itselleen.

Sysisuomalaiselta hiihtoladulta näkee tarkemmin kuin eduskuntatalon portailta. Ajankohtainen yhteiskuntaoppi Suomen kansalle ja sen uusille edustajille. Mielensäpahoittaja käy läpi työn, talouden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan, vanhustenhoidon, tulevaisuuden ja menneisyyden. Kirjan päättyessä kansalainen ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa, ja tietää kaiken tarpeellisen yhteiskunnasta. ”Kansa äänestää television pudotuskilpailuissa huumorihahmoja, kuten pierua, ja tanssikilpailun osallistujia. Ennen kansa lähetti postikortin Olympia-arvontaan tai vastasi Karpon Hannun kysymyksiin saadakseen joulukinkun. Kansa soitti radioon ja valutti sinne murheensa verotuksesta ja tonttirajoista. Kyllä ei kansalainen ole paha. Harvoin hyväkään. Kansa olemme me.”