Books in series
#1
Vanha kirjasuomi
1945
#2
Elias Lönnrot
1945
#3
Johdatus kielihistoriaan
1946
#6
Henrik Gabriel Porthan
1948
#7
Suomalaista tapaoikeutta
1947
#9
Kielen opissa
Tutkielmia kielitieteen alalta
1957
#10
Perinteen parissa
tutkielmia kansanrunoustieteen alalta
1957
#11
Johdatus kansanrunoustieteen peruskäsitteisiin I
1957
#12
Kansatieteen ongelmia
Tutkielmia kansatieteen alalta
1958
#13
Kansatieteen sanasto
1958
#14
Tutkijain perintö
Suomalaista kansanrunoustiedettä viideltä vuosisadalta
1958
#16
Sanojen sanottavaa
kirjoitelmia suomen kielestä ja suomalaisesta sanomisen taidosta
1958
#23
Mikael Agricola - Bibliografinen opas
1961
#49
Suomenkielinen proosa Ruotsin vallan aikana
1967
#80
Kirjallisuuden tulkinta ja opetus
1978
SKS:n ensimmäinen Tietolipas ilmestyi 1945. Sarjassa on tähän mennessä julkaistu 80 nidettä, etupäässä korkeakoulujen kurssikirjoja ja muita tietopaketteja kielentutkimuksen, perinne- ja kirjallisuustieteiden alalta. Useimpia numeroita on jatkuvasti saatavilla.
Kirjallisuuden tulkinta ja opetus sisältää seuraavat artikkelit:
Ritva Haavikko: Johdanto
Eila Pennanen: Moraalikritiikki
Viljo Tervonen: Moraalikritiikki ja kirjallisuuden opetuksessa
Pertti Karkama: Marxilainen kirjallisuuden tutkimus
Helena Lassila: Marxilainen tulkinta opetuksessa
Lassi Nummi: Impressionistinen kritiikki
Raija Ruusuvuori: Impressionistinen tulkinta opetuksessa
Sven Linnér: Psykologinen ja biografinen tutkimus
Anna-Liisa Mäenpää: Psykologinen tulkinta opetuksessa
Vilho Viksten: Uuskritiikki
Aarne Salminen: Uuskritiikki opetuksessa
Pekka Tarkka: Myyttikritiikki
Urho Johansson: Myyttikritiikki opetuksessa
Cover Image Artist: Kansi: Urpo Huhtanen
#86
Aesthetics
An Introduction
1971
philosophy
#98
Bylinat
venäläistä kertomarunoutta
1985
#116
Mikä mies Porthan oli?
1989
Vuosi 1989 oli Porthanin juhlavuosi, hänen syntymästään tuli kuluneeksi 250 vuotta. Professori Matti Klingen Porthan-kirja on hymistelemätön onnittelukirja. Tämä kirjoitusvalikoima piirtää kohteestaan rohkeasti uutta kuvaa.
Kuninkaallisen Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthan on Matti Klingelle ennen muuta eurooppalainen, jolle suuri osa Suomea oli lähinnä antikvaarisen tutkimuksen kohde. Hänestä tuli kansallinen suurmies paljolti Snellmanin ja Cygnaeuksen toimesta, kun Suomi omaa suurmiestä tarvitsi. Eikä Matti Klinge vain tarkenna Porthan-kuvaamme, hänellä on esittää myös täysin uutta Porthan-materiaalia. Hän on löytänyt Porthanin kadonneeksi luullun estetiikan. Sen käsittely on keskeistä suomalaista oppihistoriaa.
#128
Hetkisen pituus ja muita kirjoituksia kielestä
1994
Finnish
#133
Kielitieteen perusteet
1994
Finnish
#147
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa
1996
#150
Lukijan ABC-kirja
johdatus kirjallisuuden nykyteorioihin ja kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin
1997
Mitä kirjallisuus on? Miten sitä voi tai tulisi lukea ja tutkia? Lea Rojola ja Lasse Koskela kertovat, millaisia vastauksia kirjallisuudentutkimuksen eri suuntaukset näihin kysymyksiin antavat. Se johdattaa lukijansa pohtimaan mitä luettaessa tapahtuu ja mitä kirjasta ja lukemastaan voi sanoa tai nähdä.
#154
Tuppisuinen mies - kirjoitelmia sukupuolesta, kielestä ja kulttuurista
1998
#157
Tunteiden sosiologiaa II
Historiaa ja säätelyä
1999
Toisiaan täydentävät niteet, Tunteiden sosiologiaa I ja II, sisältävät 25 artikkelia tunnekulttuurin ja sen tutkimuksen eri suunnilta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan elämyksiä ja läheisyyttä, toisessa osassa tunteiden historiallisuutta ja yhteiskunnallista säätelyä.
Kirjoittajina ovat Satu Apo, Elina Haavio-Mannila, Veijo Hietala, Seppo Knuuttila, Matti Kortteinen, Kaarina Määttä, Sari Näre, Jukka Relander, J. P. Roos, Helena Saarikoski, Juha Sihvola, Juha Siltala, Senni Timonen.
#158
Amor, genus & familia
kirjoituksia kansanperinteestä
1998
Nimekkäiden tutkijoiden teemoina tässä kirjassa ovat naisen kiima ja maaginen ajattelu, paheellinen rakkaus, kansan tunteita ja seksuaalifantasioita, akateeminen Amor ja naiseuden kuvat, "oppia ikä kaikki" - erotiikankin alalla, perheen tunnesuhteet: ihanne ja käytäntö.
Sisältö:
\- Lotte Tarkka: Natalist' on nakru tehty : nauru ja lempi vienankarjalaisessa mieronvirressä
\- Lauri Harvilahti: Runoepiikan julma rakkaus
\- Elina Rahimova: Sankaripojan ja äidin suhde saarelaisepiikassa ja venäläisissä bylinoissa
\- Laura Stark-Arola: Lempi, tuli ja naisten väki : dynamistisista suhteista suomalais-karjalaisessa taikuudessa ja kansanuskossa
\- Veikko Anttonen: Pihlaja, naisen kiima ja kasvuvoiman pyhä locus
\- Arno Survo: Aistillinen noita : feminiinen vastapuoli 'oman' ja 'vieraan' suhteessa
\- Anna-Leena Siikala: Oliko savolaisilla tunteita?
\- Annikki Kaivola-Bregenhøj: Pilako vai eroottinen viesti? : seksuaaliarvoitus on testi kuulijalle 193-
\- Pekka Hakamies: Rakkaus ja rakastelu sananparsissa
\- Eeva-Liisa Kinnunen: Pikku-Kalle ja kielletyt puheenaiheet : rakkaus, sukupuoli ja perhe koululaisvitseissä
\- Anna Anttila: Kiusasta kimppaan : tyttöjen ja poikien seurustelusuhteita
\- Kirsti Salmi-Niklander: "Isot poijat ne koppasee..." : siirtolaiserotiikan terminologiaa ja kipupisteitä
\- Sinikka Vakimo: "Vieläkö teillä tehdään yötöitä?" : vanhan naisen seksuaalisuuden kuva kaskuissa
\- Riitta Räsänen: "Cuca cotowarcan catzo" : kurkistuksia keskusteluja kansannaisten himoista tavaraan
\- Sanna Heikkilä: Äiti ja pikkulapsi 50 vuotta sitten : kotoisia ihanteita Kotilieden sivuilta
\- Ulla-Maija Peltonen: Silkkiherneet : salaisia vankilakirjeitä Tampereella 1918
\- Irma-Riitta Järvinen: "Mies ei ole saippuaa" : aunukselainen rakkaustarina
\- Pertti Anttonen: Seksistinen vitsi ja humoristisen kommunikaation poliittinen luonne
\- Kaija Heikkinen: Minä ja venäläinen nainen : naistutkimusta rajan molemmin puolin
\- Seppo Knuuttila: Miten metonymia pilkkoo ihmisen
#164
Beaivvi mánát
Saamelaisten juuret ja nykyaika
2000
#165
Ajat muuttuvat
esseitä ajasta, riskeistä ja tieteellisestä maailmankuvasta
2000
Finnish
#172
Venäläinen formalismi
antologia
2001
Tämä on ensimmäinen suomenkielinen käännösvalikoima venäläisten formalistien tekstejä. Ne käsittelevät kirjallisuutta, elokuvaa ja kulttuurien toimintaa laajemminkin. Nämä tekstit syntyivät 1. maailmansodan, Venäjän vallankumouksen, neuvostokulttuurin lapsuusvuosien ja nousevan stalinismin pyörteissä 1915-1930. Neuvostovallan pönkittäjät eivät formalismia suvainneet, vaan ahdistivat suuntauksen kannattajineen maan rakoon. Silti formalistit ehtivät mullistaa aikansa filologisen ja humanistisen tutkimuksen jättäen rikkaan ja teoreettisen perinnön monille 1900-luvun humanistisen tutkimuksen suuntauksista. Yhtäältä formalismi on historiaa: sen tuntemus auttaa ymmärtämään, mistä 2000-luvun strukturalismin, jälkistrukturalismin ja semiotiikan käsitteistöt juontavat juurensa. Toisaalta formalismi jatkuu itsenäisenä tutkimusperinteenä: formalistinen lähestymistapa poikkeaa hieman kaikista nykyisistä kulttuurintutkimuksen "suurista näkökulmista". Vaikka formalistit pyrkivät vakavasti tekemään kirjallisuudentutkimuksesta tiedettä, lähinnä kielitieteen esimerkkiä seuraten, he olivat samalla erittäin suosittuja, innostavia ja hauskojakin sanankäyttäjiä, jotka toimivat aikansa taiteessa ja kulttuurissa monella rintamalla. Kommentoitu antologia pyrkii tuomaan formalistien tutkimusmenetelmät ja kulttuuriset näkökulmat myös nykysuomalaisen lukijan ulottuville. Vastaavia käännöksiä on ilmestynyt tätä ennen kaikilla maailmankielillä.
#174
Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä
2003
Kirjallisuudentutkimus etenee käsitteiden varassa. Niinpä myös kirjallisuustieteen perusopetuksessa ne ovat keskeisellä sijalla. Käsitteet eivät kuitenkaan ole neutraaleja tutkimuksen ja opetuksen työkaluja vaan solmukohtia, joissa kirjallisuudentutkimuksen keskeiset kysymykset, arvostukset ja päämäärät tulevat esiin.
Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä on monipuolinen katsaus kirjallisuudentutkimukseen. Se johdattaa tutkimusalan keskeisiin kysymyksiin ja niistä käytyyn keskusteluun. Kirja on tarkoitettu yliopistolliseen perusopetukseen, mutta se toimii myös käsikirjana jokaiselle kirjallisuudesta ja kirjallisuudentutkimuksesta kiinnostuneelle lukijalle.
Kirjoittajat ovat kotimaisissa yliopistoissa toimivia kirjallisuudentutkijoita ja -opettajia.
#185
Keskiajan kirkko
uskonelämän muotoja läntisessä kristikunnassa
2002
#189
Sairas, potilas, omainen. Näkökulmia sairauden kokemiseen
2003
Millaista on sairastaa? Miten sairauden kanssa voi tulla toimeen? Millaisia tunteita ja ajatuksia sairauden kanssa elämisestä on niillä, jotka kärsivät jostakin pitkäaikaisesta vaivasta? Millaisia ovat vuorovaikutustilanteet sairaan ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä potilaan tai omaisen näkökulmasta? Entä mitä on sairaan asiantuntijuus?
Sairas, potilas, omainen tuo esiin sairaana ja potilaana olemisen maailmaa. Sen näkökulma on erilainen kuin perinteisen lääketeiteen, sillä se tuo ulottuville sairastavan itsensä ja hänen läheistensä kokemukset. Kirja esittelee suomalaisen laadullisen sairauden kokemista valottavan tutkimuksen tuloksia. Näkökulma kirjassa vaihtelee yksittäisen sairauden kokijan ja hänen omaistensa kokemusten tarkastelusta laajempaan historialliseen ja yhteiskunnalliseen pohdintaan, jolloin sairautta tarkastellaan ikkunana kulttuuriin.
#194
Hyvää pahaa rock 'n' roll - Sosiologisia kirjoituksia rockista ja rockkulttuurista
2003
#195
Kulttikirja
Tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä
2003
Star Trek ja Xena. Kirjailija Jack Kerouac, rocklaulaja Tori Amos ja jalkapallojoukkue Everton. Roolipelit. Näiden hyvin erilaisten nykykulttuurin ilmiöiden ja vaikuttajien ympärille on syntynyt kultteja. Kulttikirja esittelee aikamme kultteihin liittyviä fandomeita ja kulttisuhteen monia merkityksiä. Kirjassa pureudutaan empiirisen tutkimuksen kautta siihen, mikä kulttiasenteessa on merkityksellistä. Faniuteen ja kulttisuhteeseen liittyy monimuotoisia ja -tasoisia merkityksiä.
Moniulotteiseksi määriteltynä kulttisuhde yhdistää ja kiteyttää monia tulkintaan ja merkityksen muodostumiseen liittyviä yleisiä piirteitä. Samalla kulttisuhteen käsite ylittää erilaisia totuttuja erotteluja, kuten yksityisen ja yleisen, tekstin ja kontekstin, kognition ja emootion, 'merkityksen' ja kulttuurisen merkityksen tai tulkinnan eron. Kulttisuhde on yhtä aikaa korostetun henkilökohtainen ja selkeästi sosiaalinen suhde, realistista ja välittynyttä, tulkintaa ja toimintaa.
#197
Opas kaunokirjallisuuden lukemiseen
2003
Kaunokirjallisuutta voi lukea huviksi ja lohduksi, mutta yhtä hyvin sitä voi käyttää hyväksi myös työelämän ammattitaidon ja asiantuntijuuden kehittämisessä. Hiljainen tieto ja tunneäly ovat työelämän uusia hokuja, joiden hyödyntäminen vaatii enemmänkin oivallusta kuin tietoa. Puhdas fakta osoittautuu riittämättömäksi, kun yhteiskuntaan halutaan luovia, monialaisia, joustavia ja eettisesti ajattelevia alansa osaajia.
Hiljainen tieto on mahdollista saada kuuluvaksi kaunokirjallisten tarinoiden avulla. Romaanihahmojen elämänkohtaloihin eläytyminen koulii tunneälyä ja eettistä herkkyyttä. Ja mikä olisikaan parempi keino tutustua vieraaseen kulttuuriin kuin kohdemaan kaunokirjallisuus? Runoista löytyy kielikuvia, joiden avulla voi suunnistaa tulevaisuuden mielikuvataloudessa.
Kirja on tarkoitettu sytykkeeksi niille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ammatillista osaamistaan muutenkin kuin oman alansa tietokirjallisuuden avulla. Kirja soveltuu käytettäväksi ammattikorkeakouluissa, yleissivistävien oppilaitosten kirjallisuusryhmissä ja yritysten työkykyä yllä pitävissä lukupiireissä. Se antaa virikkeitä käyttää romaaneja, novelleja ja runoja ammatillisen sivistyksen materiaalina eri aloilla niin oppimisen kuin opettamisenkin näkökulmasta.
#200
Druidit
Tietäjiä, pappeja ja samaaneja
2006
Druidit on ensimmäinen kattava suomenkielinen yleisesitys kelttien druideista, tietäjistä tai uhripapeista. Kelttien uskontoperinnettä esitellessään tekijä ottaa huomioon ajalliset ja paikalliset erot kelttiläisten kulttuurien välillä. Hän etsii druideille vertailukohteita myös muista indoeurooppalaisista kulttuureista. Uuspakanalliset tulkinnat druideista sitovat aiheen nykyaikaan. Keltologisessa tutkimuksessa harvinainen uskontotieteellinen näkökulma tekee teoksesta kansainvälisestikin merkittävän.
#205
Uskonnon paikka
Kirjoituksia uskontojen ja uskontoteorioiden rajoista
2004
#208
Leikkikentiltä
lastenperinteen tutkimuksia 2000-luvulta
2005
#216
Suomi kakkonen ja kirjallisuuden opetus
2007
Suomi kakkonen ja kirjallisuuden opetus on artikkelikokoelma teemasta, josta on hyvin vähän kirjoitettu tähän mennessä: miten opettaja voi sisällyttää kaunokirjallisuutta suomi toisena kielenä -opetukseen. Kirjoittajat ovat kokeneita opettajia. Artikkelit käsittelevät kirjallisuuden opetusta luokassa yleissivistävän koulun eri vaiheissa, maahanmuuttajanuorten ryhmässä sekä yliopistotasolla. Rikastuttavia näkÃkulmia tarjoavat artikkeli eri kirjallisuuden lajeista ja maahanmuuttajien Suomessa julkaiseman kirjallisuuden esittely. Suurin osa artikkeleista keskittyy kuitenkin opetusmetodeihin, joista on tarkkojakin kuvauksia, mm. suomalaisen klassikkonäytelmän käsittely maahanmuuttajien kotouttamisryhmässä.Kirjan tavoitteena on esitellä käytännÃn opetusvinkkejä suomea toisena kielenä opettaville ja rohkaista heitä tarttumaan myÃs kaunokirjallisuuteen oppilaittensa kanssa. Sehän kuuluu nykyisissä opetussuunnitelmissa myÃs S2-opetukseen
#217
Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen
2007
Miten kirjoittamista voi opettaa? Minkälaista on oppituntien vuorovaikutus? Mitä PISA-tehtävät kertovat? Miten opettaja tutkii omaa työtään? Mitä paljastavat oppimistulosten arvioinnit?
Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen oppiaine. Artikkelikokoelma avaa näköaloja siihen, mitä annettavaa tuoreella kielen- ja kirjallisuudentutkimuksella sekä kasvatustieteellä on äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ja tutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Se rakentaa siltaa teoriasta käytäntöön ja tieteenalasta toiseen.
Kirja on tarkoitettu opettajankoulutukseen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille sekä kaikille aineen opetuksesta ja tutkimuksesta kiinnostuneille.
#218
Keskiajan oikeushistoria
2007
Teos käsittelee 400-1400-lukujen oikeutta sekä sen yhteiskunnallis-poliittista ja taloudellista merkitystä. Laki ja oikeusajattelu muokkasivat keskiajan yhteiskunnallista elämää monella tapaa. Katolisesta kirkosta kehittyi läpeensä juridinen yhteisö ja oikeustieteen opit tulivat maallisten hallitsijoiden, ruhtinaiden ja kaupunkien käyttöön. Legistit, kanonistit ja teologit loivat useita keskeisiä rakenteita, joihin rikos- ja prosessioikeus sekä siviilioikeus edelleen nojaavat: esimerkiksi tahallisuusopit, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin säännöt ja sopimusten yleinen sitovuus ovat innovaatioita, joita ilman moderni oikeus näyttäisi aivan toiselta. Keskiajan oikeushistoria on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys keskiajan oikeuden yleisistä kehityslinjoista ja keskeisistä oikeuden aloista. Se valottaa omistus-, kauppa- ja sopimusoikeuden, avioliitto-oikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden syntyä, kehitystä ja vaikutusta keskiajalla. Selkeästi kirjoitettu teos soveltuu asiasta kiinnostuneille sekä oppikirjaksi oikeus- ja taloustieteen, historian ja teologian opiskeluun.
#219
Kieli kioskilla
2009
Kioskit ovat kaikille tuttuja paikkoja, mutta miten arkinen asiointi kioskilla sujuu? Kieli kioskilla tarkastelee kioskiasioinnin rutiineja: miten tervehditään, miten asiakas kertoo käyntinsä syyn ja myyjä ostosten hinnan, miten maksaminen hoidetaan, missä välissä kiitetään ja miten lototaan. Kirjoittajat selvittävät, mistä aiheista kioskilla lasketaan leikkiä ja millaisia toimia selitellään. Tutkimukset perustuvat videoituihin R-kioskiasiointeihin eri puolilla Suomea. Onko asioimistavoissa eroja esimerkiksi helsinkiläisten ja itäsuomalaisten välillä tai sen mukaan, minkä ikäinen asiakas on? Entä ovatko asioinnin rutiinit kahle vai pikemminkin resurssi, jota voi käyttää vaikkapa leikittelyyn? Miten kioskilla ilmaistaan kohteliaisuutta ja mitä kohteliaisuus lopulta on?
Kirja kuvaa asiointitilanteita kioskilla, mutta tarkasteltavat kielenkäytön ilmiöt ovat yleisiä myös muissa vuorovaikutustilanteissa. Teos palvelee kielestä ja vuorovaikutuksesta kiinnostuneita tutkijoita ja opiskelijoita, ja asiakaspalvelun ammattilaisille se antaa välineitä ymmärtää asiointilanteen rakentumista ja asiakkaan kohtaamista. Kaikki kioskilla asioivat löytävät siitä katkelmia suomalaisesta arjesta ja kulttuurista.
#227
Kielet kohtaavat
2009
Teos avaa näkymiä kielten keskinäisiin suhteisiin. Miten kielikontaktit, monikielisyys tai esimerkiksi koodinvaihto näkyvät ja vaikuttavat kielissä? Kielten kohtaamisia analysoidaan kokoelman artikkeleissa sosiokulttuurisissa ja historiallisissa yhteyksissä eri puolella maailmaa, antiikista nykyaikaan. Artikkelien kirjoittajina on eri kielten tutkijoita, ja kokoelmassa tutkitaankin kieliä muinaiskreikasta ja -egyptistä Latinalaisen Amerikan kreolikieliin ja nykyarabiasta Balkanin kieliliiton kieliin. Suomen kieltä kokoelmassa tarkastellaan muun muassa yhtenä Australian vähemmistökielistä, kielenoppijan koodinvaihdon kannalta ja suhteessa naapurikieliimme viroon ja ruotsiin.
#228
Kielissä kulttuurien ääni
2009
"Kirja koostuu viidentoista kielitieteilijän artikkelista, joiden kokonaisuus antaa kuvan siitä, miten kielikuolemat vaikuttavat kulttuuriperintöön. Kukin esittelee omaan tieteenalaansa kuuluvan kielen ja kulttuurin vuorovaikutuksen aspektin. Teoksessa tutkitaan kulttuurin haasteita kielitieteelle sekä sitä, miten eri kielet heijastavat puhujiensa kulttuureita. Antologia sisältää artikkelit hantilaisten tekstien, mansikielen, bantukielten, kreolikielen ja japanin erikoispiirteistä sekä romanikulttuurin tabuihin liittyvästä kielestä. Teoksessa luodaan myös katsaus kielten muuttumiseen osana kulttuurien muutosta."
#230
Kulttuurituotanto - Kehykset, käytäntö ja prosessit
2009
#231
Fragments of Lappish Mythology
1997
The detailed book of Lappish or Sami mythology is a translation from Swedish of Lars Levi Laestadius' famous manuscript from 1840-1845 that was lost for many decades and was published in Swedish in 1997, and in Finnish in 2000. Translated by Börje Vähämäki
#232
Uskontotieteen maastot ja kartat
2010
Teoksessa tarkastellaan Suomen uskonnollisia maastoja ja maisemia - topografia sacraa - historian eri vaiheissa uskontotieteen näkökulmista. Monipuolinen, yliopistollinen oppikirja pureutuu esihistoriasta nykypäivän EU-Suomeen ulottuvan aineiston avulla uskontotieteen perusteisiin ja selvittää, mistä uskonto ja uskonnollinen perinne koostuvat ja millainen on yhteisö, joka perinnettä ylläpitää ja jonka jäsenten elämään se erottamattomasti niveltyy. Kuinka uskonto, sosiaalinen tila ja ihmisten ruumisperusteisen ajattelun kategoriat kytkeytyvät toisiinsa? Miten ne näkyvät rituaalisessa käyttäytymisessä, puhtaan ja epäpuhtaan luokittelussa, sopivan ja epäsopivan, hyveellisen ja paheellisen erilaisissa jaotteluissa?
#233
Maahanmuutto ja sukupolvet
2010
Teos on ensimmäinen laajempi katsaus maahanmuuton sukupolvistumiseen Suomessa. Suomalaisessa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa maahanmuuttajataustaisiin nuoriin liittyvät kysymykset ovat tulleet tärkeämmäksi 2000-luvun kuluessa. Tämä heijastaa maahanmuuttajataustaisen väestön sukupolvistumista, sillä maahanmuuttajien sekä ulkomailla että Suomessa syntyneet lapset ovat jo merkittävä väestöryhmä eri puolilla maata, erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa julkaistava kirja koostuu 13 asiantuntija-artikkelista. Kirjan keskeiset kohderyhmät ovat maahanmuuton ja etnisyyden tutkijat, opiskelijat ja käytännön toimijat.
#235
Tapion tarhoista turkistarhoille
Luonto suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa
2011
Teos tarkastelee suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta ajankohtaisesta näkökulmasta: millaisia luontokäsityksiä kirjallisuus on lukijoilleen tarjonnut Topeliuksen päivistä 2000-luvulle?
Artikkelit käsittelevät luontokuvausten ja -käsitysten sidoksia kirjallisuushistoriaan sekä lastenkirjallisuudelle keskeisiin lajeihin. Teoksessa pureudutaan myös laajempiin teemoihin kuten lapsen ja luonnon suhde, luonnon sukupuolittuminen, eläinsuojelu, ympäristön saastuminen ja ympäristöaktivismi. Yleistajuinen teos edustaa ekokriittistä kirjallisuudentutkimusta, johon perustuvaa tietokirjallisuutta on Suomessa julkaistu vielä vähän.
Kirjoittajat ovat ekokritiikkiin ja lasten- ja nuortenkirjallisuuteen perehtyneitä kirjallisuudentutkijoita.
#236
Työmaana runous
2012
Työmaana runous -teoksessa nuoren polven tutkijat avaavat runoudentutkimukseen tuoreita näkökulmia. Tarkastelun kohteena on runoja 1900-luvun alkupuolelta 2000-luvulle, Katri Valasta Timo Harjuun. Artikkelien aiheet ulottuvat metalyriikasta rytmiin ja ironiaan sekä runokäännöksistä saamelaisuuteen, ekokritiikkiin ja affektiivisuuteen. Runoanalyysit kytketään havainnollisesti runouden ja taiteentutkimuksen suuntauksiin.
Teos on tarkoitettu kirjallisuuden opiskelijoille ja opettajille sekä runouden tulkinnasta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Tutkijoiden lukutavat kutsuvat myös lukijan osallistumaan runon tulkintaan.
#237
Kirjallisuus ja filosofia
Rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja
2012
Yliopistolliseksi kurssikirjaksi tarkoitetun kokoomateoksen kirjoittajat tutkivat monitahoisesti kirjallisuuden ja filosofian yhteyksiä. Kirjoittajat esittelevät aihealueidensa uusinta suomalaista tutkimusta ja tuovat kirjallisuuden ja filosofian rinnakkaiselon problematiikan kotimaiseen keskusteluun. Lukija saa syvällisen käsityksen siitä, millä eri tavoin filosofia ja kirjallisuus kohtaavat (tai eivät kohtaa) teoreettisesti, metodologisesti ja taiteellisesti.
#239
Kirjallisuuden opetuksen käsikirja
2013
Miten opettaja voi herättää kirjat omilla tunneillaan eloon? Miten nykynuoret saadaan kiinnostumaan klassikoista? Ensimmäinen suomalainen pelkästään kirjallisuudenopetukseen keskittyvä teos on kattava tietopaketti opettajille ja opettajiksi opiskeleville. Se on käytännönläheinen käsikirja, joka antaa vinkkejä kirjallisuustuntien suunnitteluun ja erilaisten opetusmenetelmien käyttöön. Teos luo katsauksen myös suomalaisen kirjallisuudenopetuksen historiaan ja erilaisiin näkemyksiin lukijuuden kehittymisestä.
#241
Oppimistilanteita ja vuorovaikutusta
2013
Oppimisen olemusta pohditaan vuorovaikutuksen kautta. Analyysit osoittavat konkreettisesti, miten koulu välittää tietojen ohessa myös eettistä pohdintaa ja erilaisia toimintamalleja. Kirjan esittelemissä oppimistilanteissa hyödynnetään prosessidraamaa, tarkastellaan maahanmuuttajien parityöskentelyä ja perinteistä opettajajohtoista opetustilannetta. Myös työrauhahäiriöt on nostettu rohkeasti esiin.
Kirja sopii kaikille opetuksesta ja oppimisesta kiinnostuneille sekä kurssimateriaaliksi kasvatusalan ammattiin valmistuville ja opetustyössä toimiville.
#242
Dialogi kaunokirjallisuudessa
2013
Artikkelikokoelma lähestyy kaunokirjallista dialogia kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen menetelmin. Poikkitieteellinen teos nostaa esiin vähän tutkitun kerronnan esitysmuodon ja valaisee sitä useista, toisiaan täydentävistä näkökulmista. Teoksen artikkelit ovat tapaustutkimuksia, jotka tarkastelevat yksityiskohtaisesti yhden tai useamman kaunokirjallisen teoksen dialogeja. Kirja on laaja suomenkielinen esitys kaunokirjallisesta dialogista. Se tarjoaa uusia teoreettis-menetelmällisiä malleja dialogin tutkimukseen ja tuoretta tietoa kaunokirjallisen dialogin ilmiöistä.Artikkelien hienous on niiden metodisessa ja analyyttisessä tarkkuudessa: taidossa kiinnittää huomiota pieniin ja merkityksellisiin yksityiskohtiin ja kyvyssä niveltää nämä pienet ja merkitykselliset yksityiskohdat suurempiin merkityskuvioihin, viime kädessä paljon puhuttuun maailmallisuuteen.
#243
Mitä on kulttuuriperintö?
2013
Mikä yhdistää Englannin kartanoita, inkerinsuomalaisia ja Kiikoisten purpuria? Miksi jokin rakennus, tapa tai tarina säilyy tuleville polville, joku toinen taas unohdetaan? Kenellä on valta valita jokin menneisyyden jälki säilyttämisen arvoiseksi?
Artikkelikokoelmassa avataan kulttuuriperinnön käsitettä monipuolisesti ja innovatiivisesti. Kokoelma on ensimmäinen Suomessa julkaistu perusteos kulttuuriperinnöstä. Tarkasteltavina ovat sekä aineellinen että aineeton kulttuuriperintö, joita tutkitaan etnologiatieteiden ja historiantutkimuksen kysymysten näkökulmasta. Teoksessa käsitellään myös kulttuuriperintöprosessia eli tapaa jolla kulttuuriperintöä määritetään paikallisen perinteen, muistin, vallan, rahan ja politiikan keinoin.
Teos soveltuu yliopistolliseksi oppikirjaksi, mutta se tarjoaa kiinnostavaa pohdittavaa myös kaikille kulttuuriperintökysymyksistä kiinnostuneille.
Artikkelikokoelman kirjoittajat ovat Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineen entisiä ja nykyisiä opettajia ja jatko-opiskelijoita.
#244
Alkuperäiskansat tämän päivän maailmassa
2013
Maailman kaikissa maanosissa asuvia alkuperäiskansoja koskettavat usein samantyyppiset, valtasuhteista ja historiasta juontuvat haasteet. Kirjassa pohditaan, millaisia haasteita nämä kansat eri maantieteellisillä alueilla kohtaavat ja miten he ovat pystyneet vastaamaan haasteisiin. Kokoelman teemat käsittelevät alkuperäiskansojen oikeuksia ja niiden toteutumista, määrittelyn haasteita, suhdetta ympäristöön, valtioon ja vallankäyttöön. Näkökulmana on toimijuus modernissa maailmassa, jossa tuotetaan uudenlaisia kansojen ja yksilöiden välisiä suhteita ja yhteisöllisyyttä. Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisia tutkijoita ja kansalaisjärjestöaktivisteja.
#245
Lastenkirja. Nyt
2014
Mitä lastenkirjallisuuden tutkimuksessa on juuri nyt meneillään? Miten lapset näkyvät kirjojen lukijoina, kirjoittajina ja tutkijoina? Voiko lastenkirjan huumori olla sopimatonta tai aihe epämukava?
Lastenkirja. Nyt esittelee ennakkoluulottomasti ajankohtaisia näkökulmia lastenkirjallisuuteen. Teoksen artikkeleissa käsitellään ruumiillisuutta, historian esittämistä, surevia lapsia ja muumitalon uneksittuja tiloja. Vastakkainasettelu aikuisen ja lapsen välillä nousee esiin, kun tutkijat tarkastelevat eksistentiaalista kauhua ja sukupuolten kuvauksia. Lisäksi pohditaan kasvatusta ja kirjallisuuden opetusta. Kirja haastaa miettimään, mitä lastenkirjallisuus oikeastaan on.
Teoksen kirjoittajat ovat tutkijoita Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. He edustavat kirjallisuudentutkimuksen, nykykulttuurin tutkimuksen, taidekasvatuksen, taidehistorian, opettajankoulutuksen ja varhaiskasvatuksen aloja.
#247
Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä
2015
Teos luo uutta, rohkeaa ja kriittistä vuoropuhelua sukupuolentutkimuksen ja uskonnontutkimuksen välille. Se esittelee alan kansainvälistä tutkimusta ja aihepiiristä käytävää keskustelua, jossa uskonnontutkijat haastavat sukupuolentutkimuksen ja feministisen teorian oletuksia uskonnon ja sukupuolen suhteesta. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa intersektionaalisuus, ekofeminismi, maskuliinisuus, queer-teoria, toimijuus ja valta.
Kirja on ensimmäinen suomenkielinen katsaus uskontoon ja sukupuoleen liittyvien yhteiskunnallisten kysymysten teoreettisempaan puoleen. Teos sopii yliopistolliseksi oppikirjaksi mutta tarjoaa ajankohtaisia näkökulmia kaikille uskonnon ja sukupuolen kysymyksistä kiinnostuneille.
Teoksen kirjoittajat ovat tutkijoita Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa.
#248
Kulttuuripolitiikan liikkuvat rajat — Kulttuuri suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa
2015
Kirja kuvaa syitä sille, miksi tilaus julkiselle kulttuuripolitiikalle on edelleen olemassa. Teoksessa kulttuuripolitiikkaa avataan kapeasta institutionaalisesta lokerosta kohti monisyisempää arvojen kamppailua ja hallinnan pyrkimystä. Kirjassa esitetyt kulttuuripoliittiset kysymykset kytkeytyvät ensisijaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta ne eivät ole irrallaan muusta maailmasta. Teos on tarkoitettu oppikirjaksi humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille kursseille, jotka käsittelevät kulttuurin sääntelyä ja kulttuurin poliittisia ulottuvuuksia. Kirja on samalla puheenvuoro uuden sektorirajat ylittävän kulttuuripoliittisen hahmotustavan puolesta.
#249
Uskonto ja kehitys – Näkökulmia suomalaiseen kehitysyhteistyöhön ja -tutkimukseen
2015
Mikä on kehityksen ja uskonnon suhde? Mitä kehitys tarkoittaa uskonnon näkökulmasta ja mitä uskonnollistaustaiset kehitysyhteistyöjärjestöt tekevät? Edistävätkö vai estävätkö ne kehitystä ja inhimillistä hyvinvointia? Entä mitä helluntailaisuuden voimakas kasvu globaalissa etelässä merkitsee kehityksen kannalta? Mitä tarkoittaa uskonnon lukutaito? Mikä on lähetystyön ja kehitysyhteistyön suhde?Kehitystutkimuksessa ja -politiikassa uskontoon liittyvät kysymykset on yleensä joko kapeasti liitetty lähetystyöhön ja sen historiaan tai vielä tavallisemmin niitä ei ole käsitelty juuri mitenkään. Uskonnontutkimuksessa kehitykseen liittyviä kysymyksiä on taas usein tarkasteltu kapeasti. Tieteenalojen välisen vuoropuhelun puuttuminen ja kehitystutkimuksessa vallinnut uskontosokeus tai asenteellinen suhtautuminen uskontoon ovat puolestaan vaikuttaneet siihen, että uskonnon ja kehityksen välistä monitahoista suhdetta on tarkasteltu puutteellisesti.Kirjassa tarkastellaan uskonnon monimuotoista suhdetta kehitykseen teoreettisesti ja käytännöllisesti muun muassa näiden kysymysten kautta. Uskonnon merkitys kasvaa globaalisti, ja kehitysrahoituksessa muiden kuin valtiollisten toimijoiden merkitys voimistuu.Kirja soveltuu oppikirjaksi eri alojen opiskelijoille (kehitystutkimus, valtio-oppi, politiikan tutkimus, historia, antropologia sekä teologia ja uskontotiede), perusteokseksi eri alojen tutkijoille, kehitysyhteistyön ja politiikan asiantuntijoille ja kenelle tahansa kehityksen ja uskonnon välisestä suhteesta kiinnostuneelle lukijalle. TT Elina Vuolan toimittama Uskonto ja kehitys on ensimmäinen suomeksi julkaistava akateeminen tietokirja uskonnon ja kehityksen suhteesta.
#250
Mediahistoria
viestinnän merkityksiä ja muodonmuutoksia puheesta bitteihin
2016
Media History is an overview and a synthesis of the history of media. It explores media history from the evolution of language to social media, analysing the development of media through different approaches. The emphasis is on the post-Gutenberg era since the invention of the printing press in the early modern period. The overviews include the international histories of the main media technologies as well as certain features of Finnish media history.
The study approaches the development of media not only as a historical continuum but also thematically: What role has the media played in the public sphere and democracy; commerce and politics; modernity; everyday life; and the world view?
The book stresses the importance of seeing the historical meanings of media in the wider societal and cultural context. Although technological innovations have created and shaped media, politics and the economy have often been central to the development of communication. On the other hand, it is crucial to understand that media does not develop if it does not meet human needs and cannot adapt to cultural and societal conventions. Furthermore, it is a two-way process: media has often played an important role in shaping science, politics, the economy, and everyday life.
Media History also discusses different ways of studying media in history. The central view of the book is the idea of seeing media as an evolution rather than a revolution: media has developed step by step in terms of its history, not in terms of leaps into a totally new era. One of the purposes of the book is to provide a historical perspective for the revolution talk regarding contemporary digital culture to dispel the idea that we would now live in an extraordinary time that has never existed before in the history of media.
#251
Kummat kuvat - Näkökulmia valokuvan kulttuureihin
2016
Teoksen yhdeksän artikkelia syventyvät 1900-luvun alun kuvakulttuuriin. Taidekuvien sijaan tarkastellaan populaarikuvastoa: valokuvia ja postikortteja sekä viihteen ja taiteen rajankäyntiä.
Artikkelit lähestyvät eri näkökulmista aikansa uusien medioiden moninaisuutta, valo- ja elokuvan historiaa, valokuvan pop-kulttuuria, kuvamanipulaation ja surrealismin historiaa. Aikakausi, jota leimaa teknologinen rationalismi, tarrautui kuvissaan mielikuvitukseen, poikkeavuuksiin ja magiikkaan. Tarkastelun keskiössä ovat fantasia ja visuaalinen nautinto.
Teos on suunnattu alan tutkijoiden ohella kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin harrastajille sekä mediakulttuurin varhaisvaiheista kiinnostuneille. Teos kannustaa pysähtymään arjen kuvien eteen ja lukemaan niitä aktiivisesti.
#252
Luentoja suomalaisesta mytologiasta
2016
Matthias Alexander Castrénin (1813-1852) Luentoja suomalaisesta mytologiasta on avainteos suomalaisen mytologian tutkimuksen historiassa. Teos ilmestyy nyt ensimmäisen kerran suomeksi käännettynä.
M. A. Castrén tunnetaan siperialaisten kansojen parissa työskennelleenä kielitieteilijänä ja tutkimusmatkailijana, mutta hän oli erityisen kiinnostunut suomalaisuudesta. Luentoja suomalaisesta mytologiasta pohjautuu vahvasti Castrénin omiin kenttätyökokemuksiin.
Castrénin mytologialuennot ovat tärkeä osa suomalaisen uskontotieteen, kielitieteen ja etnologian historiaa. Yleistajuinen ja elävästi kirjoitettu teos avaa kiinnostavan näkökulman mytologiantutkimuksen pioneerivaiheisiin, ja se soveltuu sekä tutkijoiden että muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. (kuvaus: Salakirjat)
#253
Kuvatut kulttuurit
Johdatus visuaaliseen antropologiaan
2017
Millaisin menetelmin kulttuurin kuvallisuutta voidaan tutkia? Kuinka visuaaliset sisällöt kytkeytyvät ihmisen, kulttuurin ja yhteiskunnan parempaan ymmärtämiseen?
Visuaalinen antropologia tutkii kuvia ja visuaalisuutta kulttuurisina ilmiöinä sekä maailman tarkastelemisen muotoina. Kuvatut kulttuurit käsittelee tutkimushistoriaa, visuaalisen antropologian tutkimusmetodeja ja kuva-aineistojen analyysimenetelmiä. Tekstit avaavat näkymiä alan keskeisiin tutkimuskäytäntöihin ja kehityssuuntiin. Huomiota saavat elokuvien ja valokuvien ohella kuvaajien ja kuvattavien suhteet, digitaalisuus, kuva-aktivismi, kenttätutkimuksen menetelmät sekä kuva-aineistojen arkistointi ja hallinta.
Kuvatut kulttuurit avaa tuoreita näkökulmia visuaaliseen antropologiaan. Se on tarkoitettu korkeakouluopetuksen oppikirjaksi ja lukemistoksi eri tieteenaloille. Kirjoittajat tulevat visuaalisen antropologian kansallisesta ja kansainvälisestä eturivistä. Teosta täydentää kansainvälisten huippututkijoiden paneelikeskustelu, joka liittää muut tekstit kansainväliseen yhteyteen.
#254
Naantalin luostarin kirja
2017
Naantalin luostarin kirja edustaa varhaisinta suomalaista käännöskirjallisuutta. Teos on 26 kirjoituksen kokoelma, jonka aihepiirit ja sisällöt ovat hyvin monenkirjavia eikä niitä voi luokitella pelkästään hengelliseksi kirjallisuudeksi. Kirjoitusten joukossa on muun muassa lääkereseptejä ja novellikokoelma miehen ja naisen välisestä luottamuksesta - tai sen puutteesta.
Teos välittää edustavan kuvan niistä tiedoista ja käsityksistä, joita 1400-luvun suomalaisilla oli maailmasta, ihmiskunnan historiasta, elämän tarkoituksesta ja tuonpuoleisesta. Nykysuomalaisen kulttuurin tavoin myös keskiajan suomalainen kulttuuri oli ylirajaista ja kansainvälistä. Kertomuksissa liikutaan eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella Pyhällä maalla, Armeniassa, Persiassa ja Intiassa. Kertomukset välittivät ja välittävät edelleen kaukomaihin liittyvää eksotiikkaa.
Naantalin luostarin kirja on ensimmäinen suomennos koko käsikirjoituksesta. Käännös on varustettu tekstien synty- ja käyttöhistoriaa koskevilla taustatiedoilla. Suomennettuna teosta voi hyödyntää myös korkeakoulutason opetuksessa täydentävänä kirjallisuutena ja harjoitusmateriaalina. Teoksen käytettävyyttä lisäävät myös kattavat ja laajat henkilö- ja paikannimihakemistot.
#255
Yhteiskuntaetnologia
2017
Etnologiset tutkimusmenetelmät kiinnostavat enenevässä määrin myös muiden tieteenalojen tutkijoita. Yhteiskuntaetnologian fokus on ajankohtaisessa, tällä hetkellä Suomessa eri yliopistoissa tehtävässä yhteiskuntaetnologisessa tutkimuksessa. Kirjassa nostetaan esille yhteiskuntaetnologisen tutkimuksen teon ja tutkimusaiheiden valinnan monitasoisuus.
Artikkelit todentavat, että yhteiskuntaetnologit ovat kiinnostuneita ihmisistä, heidän elämästään, arjestaan ja kokemuksilleen antamista merkityksistä. Virallisten lausuntojen, asiantuntijoiden arvioiden ja julkisen sanan taustalla on paljon hiljaista tietoa, mielipiteitä ja tunteita, joista yhteiskuntaetnologit innostuvat. Arkisten kokemusten kartoittamiseen etnologinen työkalupakki tarjoaa erityistyövälineitä, kuten haastattelututkimuksen, havainnoinnin ja erilaiset tekstinluvun menetelmät.
Artikkelikokoelma on tarkoitettu sekä oppikirjaksi että ajankohtaiseksi tieteelliseksi puheenvuoroksi yhteiskuntaetnologisen tutkimuksen ydinkysymyksistä.
#256
Vaietut ja vaiennetut - Karjalankieliset karjalaiset Suomessa
2017
Karjalan kieli ja karjalankielisten oikeudet on sivuutettu Suomessa aivan viime vuosiin saakka. Miksi karjalan kielestä on vaiettu ja miksi sitä on vähätelty? Miten nyky-Suomessa tulisi tukea karjalan kielen puhujia, jotta heidän ei enää tarvitsisi vaieta omalla kielellään?
Vaietut ja vaiennetut -teos on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Suomessa kotoperäisestä karjalankielisestä väestöstä. Historian, kielen ja kulttuurin lisäksi se kuvaa karjalankielisten asemaa sodanjälkeisessä Suomessa ja ottaa kantaa siihen, miten heidän mahdollisuuksiaan käyttää karjalaa ja siirtää kieltä uusille puhujapolville tulee parantaa.
Kirja on tarkoitettu Suomen karjalankieliselle yhteisölle, kielellisten oikeuksien toteutumisesta vastaaville päättäjille ja virkamiehille, tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille vähemmistökielten asemasta ja Suomen kieli-ilmastosta kiinnostuneille lukijoille.
#257
Enkeleitä työpöydällä
Arjen ja lumon etnografiaa
2017
Millä tavoin nykymaailmassa on mahdollista uskoa enkeleihin? Tätä kysymystä uskontotieteilijä, etnografi Terhi Utriainen lähti selvittämään tutustumalla suomalaisiin ihmisiin, joiden elämässä enkelit ovat läsnä.
Juuri nyt enkelit kiinnostavat ihmisiä kovasti, ja enkeleitä käsitteleviä kirjoja ja muita enkelituotteita ilmestyy markkinoille tiuhaan. "Tavalliset" suomalaiset ihmiset kutsuvat enkeleitä kumppaneiksi elämän kiemuroihin. Kenttätutkimus enkeleistä kiinnostuneiden parissa vie tutkijan monenlaisiin tilanteisiin: joogakoulun enkelimeditaatioviikolle, henkisyyden messuille ja enkelihoitajakurssille.
Enkeleitä työpöydällä avaa lukijalle tutkimuspäiväkirjan, jossa suomalaisten naisten kasvavaa kiinnostusta enkeleihin hahmotetaan kohtaamalla ihmisiä, keskustelemalla ja osallistumalla. Kansanomaisessa, käytännöllisessä enkeliuskossa yhdistyy kutkuttavalla tavalla vanha ja uusi uskonto.
#259
Soveltava kulttuurintutkimus
2018
"Kulttuuri on perusta, joka ohjaa toimintaamme ja ajatteluamme. Se on tapoja, uskomuksia ja arvoja - merkitysten kartta, jonka avulla toimimme maailmassa. Kulttuurintutkimuksellisella tiedolla onkin keskeinen sija rakennettaessa sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa.
Soveltavan kulttuurintutkimuksen avulla voidaan kehittää käytännönläheisiä ratkaisuja arkielämän ongelmiin. Tällainen tieto hyödyttää esimerkiksi tuotekehittelyä, julkisten tai yksityisten palvelujen kehittämistä sekä tiedolla johtamista ja päätöksentekoa. Soveltava kulttuurintutkimus esittelee, miten soveltavaa tietoa tuotetaan ja miksi se on arvokasta.
Teos on suunnattu eri alojen tutkijoille, oppikirjaksi ja kenelle tahansa tutkitun tiedon soveltamisesta kiinnostuneelle lukijalle."
#260
Kirjoitettu vuorovaikutus
2018
Kun kirjoitat - viran puolesta tai huvin vuoksi -, pyrit vuorovaikutukseen: tavoittelet lukijaa, olipa tämä aikalainen tai kaukana tulevaisuudessa. Muinoin kirjoitettiin kiveen tai papyrukselle, nyt paperille ja ruudulle, yhä kehittyvin välinein - mutta aina jollekulle.
Tässä kirjassa analysoidaan kirjoitusta vuorovaikutuksena: Miten teksti välittää tietoa kirjoittajastaan, ja mistä lukija tunnistaa, kuuluuko hän sen kohderyhmään? Miten fiktio virittää tulkintakehyksensä? Miten verkkotekstistä näkyy vuorovaikutuksen monenkeskisyys tai moniäänisyys? Millaisia kaikuja tekstin tuottoprosessista jää: keiden äänet kuuluvat kokousmuistiossa tai sadan vuoden takaisissa paikallisuutisissa?
Kirjoitettu vuorovaikutus muistuttaa, että kielellinen vuorovaikutus ei ole vain puheen vaan aina myös kirjoituksen ydinpiirre. Teos on tarkoitettu niin yliopistossa opiskeleville, kielentutkijoille, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille kuin monenlaisille tekstiammattilaisille.
#261
Oulu kieliyhteisönä
2019
Oulun seutu saattaa hahmottua nykysuomalaisen mielessä hyvin yksikieliseksi. Valtakieli suomen lisäksi alueella puhutaan kuitenkin myös ruotsia, saamea, karjalaa sekä lukuisia maahanmuuttajakieliä. Käsillä oleva teos luo sosiolingvistisen katsauksen Oulun seudulla puhuttaviin kieliin ja niiden tilanteeseen.Kirja käsittelee Oulun ruotsinkielistä historiaa ja nykypäivää, saamenkielisten koulutusmahdollisuuksia, Oulun murretta sekä maahanmuuttajasuomeen kohdistuvia asenteita. Lisäksi teos nostaa esiin alueen vähän tunnetun karjalankielisen yhteisön.Kirja on tarkoitettu kaikille kielen ja yhteiskunnan suhteesta ja erityisesti Pohjois-Suomen kielitilanteesta kiinnostuneille, ja se soveltuu myös yliopisto-oppikirjaksi. Kirjan kirjoittajat ovat Oulun yliopiston tutkijoita.
#262
Kielenoppiminen luokan ulkopuolella
2019
Kielenoppiminen ja -opetus ovat suurten haasteiden edessä: lisääntynyt kansainvälinen liikkuvuus on synnyttänyt uusia opetustarpeita, eikä perinteinen opettajan johdolla luokkahuoneessa tapahtuva kielenopiskelu enää tarkoituksenmukaisesti valmista kaikkiin niihin moninaistuviin ympäristöihin, joita kielenkäyttäjä arjessaan kohtaa. Myös kielenoppimisen tutkimuksessa on viime aikoina noussut esiin enenevää kiinnostusta tutkia oppimista myös muissa kuin perinteisissä luokkahuoneympäristöissä.
Teos lähestyy tätä ajankohtaista ongelmakenttää analysoimalla aitoja vuorovaikutustilanteita, ja tarjoaa tuoreita näkökulmia niin kielenoppimisen tutkimukseen kuin opetuksen kehittämiseen. Kirja on suunnattu tutkijoille, opettajille, opiskelijoille ja muille kielenoppimisesta kiinnostuneille.
#263
Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki — Näkökulmina valta, periferia ja arki
2019
Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki tarkastelee kielten, kirjallisuuksien ja kulttuurien moninaisuutta niin nykyhetkessä kuin historiassa. Se tuo yhteen kolme tieteenalaa - kielentutkimuksen, kirjallisuudentutkimuksen ja käännöstieteen - ja lähestyy monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta erityisesti vallan, arjen vuorovaikutustilanteiden ja periferian käsitteen näkökulmista. Kokoelman artikkelit selvittävät, miten valtasuhteet vaikuttavat kielten ja kirjallisuuksien keskinäisiin suhteisiin, näkyvyyteen ja arvostukseen. Esiin nousevat arkipäivän kielellisten valintojen moninaiset kytkökset identiteettiin, kulloiseenkin kielipolitiikkaan sekä muihin vallan verkostoihin.
#264
Kuvittelu ja uskonto
2020
Kuvittelu on arkisen tuttua kaikille. Mutta millaisena se näyttäytyy tutkimuksen apuvälineenä? Millainen on tutkijan suhde kuvitteluun? Millaista tietoa kuvittelulla tuotetaan? Voiko kuvittelu olla vahingollista? Kuvittelu ja uskonto on ensimmäinen suomalainen aihepiiriin keskittyvä teos. Se lähestyy kuvittelua sekä historiallisista näkökulmista että moninaisten ilmiöiden analyysin välineenä. Teoksen asiantuntija-artikkeleissa pohditaan, mitä uutta kuvittelun käsite tuo aiemmin tutkittuihin aiheisiin ja käytettyihin aineistoihin, miten kuvittelun suhde uskontoon ja uskomiseen rakentuu eri konteksteissa ja mikä on kuvittelun suhde kuvaan ja kielellisyyteen tai utopiaan ja ideologiaan.
#265
Eletty uskonto — Arjen uskonnollisuudesta ja sen tutkimuksesta
2020
Ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys eletyn uskonnon tutkimussuuntauksesta.
Eletyn uskonnon tutkimuksessa on kyse kiinnostuksesta uskontoon sellaisena kuin se toteutuu ihmisten jokapäiväisessä elämässä, heidän toiminnassaan ja ajattelussaan. Eletyn uskonnon tutkimussuuntauksen kehittäjät ovat vaikuttaneet siihen, että ei tutkita vain instituutioita. oppia ja virallista uskontoa. Huomio kiinnittyy arkiseen, tavalliseen, materiaaliseen, epäviralliseen ja ruumiilliseen sekä yksilöön.
Kirjassa esitellään eletyn uskonnon tutkimussuuntauksen historiaa, kehitystä ja keskeisiä teemoja. Teos tarjoaa myös uutta tietoa Suomen uskonnollisista vähemmistöistä, sukupuolen ja uskonnon kysymysten yhteen kietoutumisesta sekä virallisen uskonnon ja eletyn uskonnon suhteesta.
#266
Virtuaalinen kotiseutu
2020
Arkikokemuksen muuttuessa myös ihmisten käsitys omasta kotoisuuden piiristä on saanut uusia sisältöjä. Internet on uusi kotoisuuden osa-alue. Monelle se on kuin yksi koti. Siellä kulutetaan vapaa-aikaa, tavataan ystäviä ja viihdytään. Se on myös työympäristö. Verkon foorumit ja sosiaalisen median palvelut ovat olemukseltaan virtuaalisia; ne eivät ole olemassa samalla tavoin kuin käsin kosketeltava elämisympäristö. Silti ne ovat elinpiirimme olennainen osa. Etenkin nuorille verkon palvelut ovat tärkeä osa elämää. Internetissä on tärkeitä paikkoja, siellä tapahtuu kiinnostavia asioita, ja siellä kulutetaan mielellään aikaa. Se on virtuaalinen kotiseutu.
Tässä teoksessa yhdeksän suomalaista tutkijaa eri tieteenaloilta pohtii virtuaalisen kotiseudun ja internetin merkitystä ihmisten arjessa. Miten kotiseutu menee ja viedään verkkoon? Miten kotoisuuden kokemus täydentyy ja syntyy verkossa?
Virtuaalisen kotiseudun kokemusta tarkastellaan ulkosuomalaisuuden ja monipaikkaisuuden, digitaalisten kartta-aineistojen, pelimaailmojen, äänimaisemien ja äänitearkistojen näkökulmista perinteistä yhdistys- ja museotoimintaa unohtamatta.
#267
Avantgarde Suomessa
2021
Avantgarde Suomessa on ensimmäinen suomalaista avantgardetaidetta laajasti käsittelevä teos. Se selvittää, miten avantgarden yhteiskunnalliset, poliittiset ja taiteelliset pyrkimykset näkyvät suomalaisessa kirjallisuudessa, kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muodissa ja musiikissa. Suomalaiset taiteilijat ovat olleet osa avantgarden kansainvälisiä verkostoja 1900-luvun alusta asti.
Kirjan läpäisevänä teemana on taiteen kansainvälisyyden ja kansallisuuden ristiveto. Teos auttaa ymmärtämään nykytaiteen yhteyden varhaiseen avantgardeen ja osoittaa suomalaisten naistoimijoiden, kuten Ellen Thesleffin, Hagar Olssonin ja Armi Ratian, merkityksen avantgardelle. Samalla artikkelikokoelma luo kriittisen katsauksen historiaan ja tarkastelee kritiikin ja taiteen portinvartijoiden roolia avantgarden esiin pääsemissä ja katveeseen joutumisessa.
#268
Arkistot ja kulttuuriperintö
2021
Arkistot ja kulttuuriperintö on keskustelunavaus suomalaisen arkistotoiminnan mekanismeista, käytänteistä ja tavoitteista. 1800-luvulta 2000-luvulle kulttuuriperinnön muotoutuminen on ollut ja on edelleen aktiivisen vallankäytön, muistamisen ja unohtamisen prosessi.
Mitä tapahtuu ennen kuin aineisto päätyy arkistoon? Mitä tapahtuu arkistossa? Miten arkistolliset ratkaisut ilmenevät, ja miten ne vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet tutkimukseen? Kokoelman kirjoittajat tarkastelevat yksityisarkistojen kulttuuriperintöaineistoja eri näkökulmista ja eri aikatasoilla. Keskiössä on arkistojen muodostamisen taustalla vaikuttavien valintojen ja niihin kytkeytyvien kulttuuristen käsitysten sekä valtarakenteiden analyysi. Teos haastaa arkistoalan toimijoita ja organisaatioita pohtimaan omia toimintatapojaan ja tekemään näkyväksi aktiivisia valintojaan.
#269
Arjen turvallisuus ja muuttoliikkeet
2021
Arjen turvallisuus ja muuttoliikkeet -kirjassa lähestytään turvallisuutta paikallisen ja ylirajaisen arjen näkökulmasta, eli analysoidaan, kuinka ympäröivät yhteiskunnat ja muuttoliikkeet tuottavat tai haurastuttavat muuttajien turvallisuuden tunnetta ja kokemusta arjen turvallisuudesta. Arki on kirjassa sekä konteksti että analyyttinen käsite, jonka kautta turvallisuutta tarkastellaan.
Kirjan artikkelit valottavat turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten, kansalaisaktivistien, Suomen venäjänkielisten, rajaseudun asukkaiden, perhemuuttajien, maaseudulla asuvien maahanmuuttajien sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottotyötä tekevien näkemyksiä ja kokemuksia arjen turvallisuudesta.
#270
Uskonto, kieli ja yhteiskunta — Johdatus diskursiiviseen uskonnontutkimukseen
2021
Diskursiivinen uskonnontutkimus on vähitellen vakiinnuttanut asemaansa uskonnontutkimuksen kentällä. Uskonto, kieli ja yhteiskunta on tuore johdatus suuntauksen perusteisiin ja käyttöön.
Teos avaa diskursiivisen uskonnontutkimuksen taustoja, käsitteitä ja lähestymistapoja teoreettisten katsausten ja empiiristen analyysilukujen myötä. Kirja tarjoaa esimerkkejä siitä, miten ja millaisia asioita uskontoihin liittyen voidaan diskursiivisesti tutkia. Keskeisenä kysymyksenä on, miten uskonnosta puhuminen vaikuttaa uskontojen asemaan yhteiskunnassa.
Teos soveltuu korkeakoulujen opetuskäyttöön ja kaikille diskurssintutkimuksesta kiinnostuneille niin uskontotieteiden kuin esimerkiksi kielen, politiikan ja kulttuurien tutkimuksen aloilla. Kirjan kirjoittajat ovat diskursiivisen uskonnontutkimuksen asiantuntijoita ja työskentelevät eri yliopistoissa.
#271
Kalle Päätalo tutkijoiden silmin
2022
Kaikkien tunteman kirjailijan Kalle Päätalon (1919–2000) mittava tuotanto on noussut viime aikoina myös tieteellisen mielenkiinnon kohteeksi.
Maija Saviniemen toimittama Kalle Päätalo tutkijoiden silmin kokoaa yhteen aiempaa Päätalo-tutkimusta ja pohtii sen tulevaisuudenmahdollisuuksia, joita entisestään laajentaa Päätalon Iijoki-sarjasta koostettu laaja tekstikorpus. Monitieteinen teos tarkastelee Kalle Päätalon merkitystä historian kuvaajana, kielen käyttäjänä ja tallentajana sekä ihmisen heikkouksien ja vahvuuksien peilaajana.
Kokoomateoksen kirjoittajat ovat historiantutkijoita, kielitieteilijöitä ja kirjallisuudentutkijoita. Teokseen sisältyy myös Päätalon tyttären ja tyttärentyttären puheenvuoro, jossa nämä kommentoivat isäänsä ja isoisäänsä tutkimuskohteena.
#273
Lapin ihminen
Identifikaatiot, ympäristöt ja yhteinen erityisyys
2022
Lapin ihminen - saamelainen, lappalainen, lappilainen vai suomalainen?
Suomen Lappi on kulttuurista rajamaata, jossa etelästä nousseet vaikutteet ovat kohdanneet saamelaiskulttuureita. Lapin ihminen tarkastelee tätä kulttuurien kohtaamispintojen erityisyyttä ja lappilaisia ryhmiin kuulumisen kokemuksia. Samalla se lähestyy myös niin sanottua saamelaiskiistaa kokonaan uudesta näkökulmasta. Keskiössä ovat ”vanhat lappilaiset”, suvut jotka ovat asuneet Suomen Lapissa pitkään tai jotka muuten kokevat vahvaa yhteyttä alueen kulttuuriin ja ympäristöön.
Teos ei etsi vastausta siihen, kuka on aito lappalainen tai saamelainen, vaan pyrkii avaamaan ryhmien muodostumiseen vaikuttavia prosesseja Keski-Lapissa, saamelaisalueen eteläpuolella. Kulttuurien rajapinta on hedelmällistä maata uudenlaisten ryhmäisyyksien syntymiselle. Jos yhtäällä kytkeydytään esimerkiksi lappilaisuuteen, lappalaisuuteen tai saamelaisuuteen, ovat toisaalla kuntiin, kyliin tai sukuihin liittyvät identifikaatiot hyvin merkityksellisiä.
#274
Kulttuurien tutkimuksen menetelmät
2022
Kulttuurien tutkimuksen menetelmät esittelee humanistisen kulttuurien tutkimuksen yleisimmät työvälineet ja tiedon tuottamisen tavat. Kirja käy läpi tutkimusprosessin eri vaiheet tietoteoriasta ja tutkimusetiikasta aineiston hankintatekniikoihin ja analyysiin, aina tutkimussuunnitelman ja etnografisen tutkimustekstin kirjoittamiseen saakka.
Kirjan työkalupakista opiskelija tai tutkija voi poimia oppeja ja periaatteita oman tutkimuksensa apuvälineiksi ja tienviitoiksi. Esittelyssä ovat paradigmojen ja agendojen muutokset ja tieteenfilosofia, etnografisen kenttätyön ja kirjoittamisen eri muodot, materiaalisuus, refleksiivisyys, havainnointi ja aistit, digitaalisuus ja audiovisuaaliset havainnointitekniikat sekä valikoidut tekstimenetelmät. Teoksessa havainnollistetaan eri menetelmien soveltamista esimerkein sekä kannustetaan tutkijaa kehittämään omia sovelluksiaan.
Teoksen kirjoittajat ovat etnologeja, antropologeja, perinteentutkijoita, uskontotieteilijöitä ja digitaalisen kulttuurin tutkijoita. Teos soveltuu kurssikirjaksi ja menetelmäoppaaksi niin kulttuurien tutkimuksen alojen opiskelijoille, väitöskirjatutkijoille kuin akateemisella urallaan pidemmälle ehtineille tutkijoille.
#275
Uushenkisyys
2022
Yhteiskunnan rationaalistumisesta ja maallistumisesta sekä uskonnottomuuden lisääntymisestä huolimatta yhä useammilla ihmisillä on kaipuu lumoon ja pyhän kokemiseen. Uushenkisyys käsittelee uuden tutkimuksen avulla sitä, minkälaisia suuntia ja ulottuvuuksia tämä kaipuu on Suomessa saanut. Teos on ensimmäinen suomenkielinen artikkelikokoelma aiheesta.
Teoksessa esitellään uushenkisyyteen kytkeytyviä suuntauksia, niiden historiaa ja jatkumoita sekä niistä tehtyä tutkimusta. Ennen kaikkea teos tarjoaa uusia, tieteellisiä avauksia uushenkisyyden eri puoliin ja ulottuvuuksiin erityisesti 2000-luvun Suomessa. Artikkeleissa tarkastellaan esimerkiksi enkelihenkisyyttä, äänimaljahoitoja ja meditaatiota, kanavointia ja reikihoitoja, pelimaailmoja ja taidetta. Uushenkisyyttä lähestytään esimerkiksi oppimisen, täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen, huumorin, institutionaalisten uskontojen ja valmennuksen näkökulmista.
#276
Tekstin nautinnosta
Kuvan luennasta kirjoittamisen aktiin
2022
Tekstin nautinnosta -teos tunnustelee esseistisen lukijaystävällisessä muodossa taidediskurssia, kritiikin analyysiä ja nykytaide-esseistiikkaa, sukupuolta ja seksuaalisuutta, populaarikulttuuria, muotoilua sekä vanhoja ja uusia medioita. Diskurssisensitiivisyyden ohella teoksessa kunnioitetaan viipyilevää kuvan lukemisen ihannetta.
Teos tarjoaa uudenlaisia avauksia visuaalisen kulttuurin tutkimuksen, taidehistorian ja sukupuolentutkimuksen alueilta ja lisäksi teos osallistuu kotimaiseen ja kansainväliseen queer-teoriasta ja sukupuolijärjestelmästä käytyyn tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Authors
George Dickie
Author · 3 books
George Dickie is a Professor Emeritus of Philosophy at University of Illinois at Chicago. His specialities include aesthetics, philosophy of art and Eighteenth Century theories of taste.
Eila Pennanen
Author · 8 books
Säde Eila Talvikki Pennanen (February 8, 1916, Tampere - 23 January 1994, Tampere) was a Finnish writer, critic, essayist, and translator. A key contributor to nurturing Finnish literature, she published approximately twenty novels and a number of short stories and plays. She worked for 40 years as a literary critic and wrote essays for magazines. Pennanen translated a hundred books, trained translators, and lectured. Her awards have included: 1965, Aleksis Kivi award 1971, Mikael Agricola Prize from the Finnish Cultural Foundation 1974, Väinö Linna Prize
Lars Levi Laestadius
Author · 1 books
Lars Levi Laestadius was a Swedish pastor and administrator of the Swedish state Lutheran church in Lapland who founded the Laestadian pietist revival movement to help his largely Sami congregations, who were being ravaged by alcoholism. Laestadius was also a noted botanist and an author. [from Wikipedia]
