philosophy

Vuosi 1989 oli Porthanin juhlavuosi, hänen syntymästään tuli kuluneeksi 250 vuotta. Professori Matti Klingen Porthan-kirja on hymistelemätön onnittelukirja. Tämä kirjoitusvalikoima piirtää kohteestaan rohkeasti uutta kuvaa. Kuninkaallisen Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthan on Matti Klingelle ennen muuta eurooppalainen, jolle suuri osa Suomea oli lähinnä antikvaarisen tutkimuksen kohde. Hänestä tuli kansallinen suurmies paljolti Snellmanin ja Cygnaeuksen toimesta, kun Suomi omaa suurmiestä tarvitsi. Eikä Matti Klinge vain tarkenna Porthan-kuvaamme, hänellä on esittää myös täysin uutta Porthan-materiaalia. Hän on löytänyt Porthanin kadonneeksi luullun estetiikan. Sen käsittely on keskeistä suomalaista oppihistoriaa.

Finnish

Finnish

Mitä kirjallisuus on? Miten sitä voi tai tulisi lukea ja tutkia? Lea Rojola ja Lasse Koskela kertovat, millaisia vastauksia kirjallisuudentutkimuksen eri suuntaukset näihin kysymyksiin antavat. Se johdattaa lukijansa pohtimaan mitä luettaessa tapahtuu ja mitä kirjasta ja lukemastaan voi sanoa tai nähdä.

Nimekkäiden tutkijoiden teemoina tässä kirjassa ovat naisen kiima ja maaginen ajattelu, paheellinen rakkaus, kansan tunteita ja seksuaalifantasioita, akateeminen Amor ja naiseuden kuvat, "oppia ikä kaikki" - erotiikankin alalla, perheen tunnesuhteet: ihanne ja käytäntö. Sisältö: \- Lotte Tarkka: Natalist' on nakru tehty : nauru ja lempi vienankarjalaisessa mieronvirressä \- Lauri Harvilahti: Runoepiikan julma rakkaus \- Elina Rahimova: Sankaripojan ja äidin suhde saarelaisepiikassa ja venäläisissä bylinoissa \- Laura Stark-Arola: Lempi, tuli ja naisten väki : dynamistisista suhteista suomalais-karjalaisessa taikuudessa ja kansanuskossa \- Veikko Anttonen: Pihlaja, naisen kiima ja kasvuvoiman pyhä locus \- Arno Survo: Aistillinen noita : feminiinen vastapuoli 'oman' ja 'vieraan' suhteessa \- Anna-Leena Siikala: Oliko savolaisilla tunteita? \- Annikki Kaivola-Bregenhøj: Pilako vai eroottinen viesti? : seksuaaliarvoitus on testi kuulijalle 193- \- Pekka Hakamies: Rakkaus ja rakastelu sananparsissa \- Eeva-Liisa Kinnunen: Pikku-Kalle ja kielletyt puheenaiheet : rakkaus, sukupuoli ja perhe koululaisvitseissä \- Anna Anttila: Kiusasta kimppaan : tyttöjen ja poikien seurustelusuhteita \- Kirsti Salmi-Niklander: "Isot poijat ne koppasee..." : siirtolaiserotiikan terminologiaa ja kipupisteitä \- Sinikka Vakimo: "Vieläkö teillä tehdään yötöitä?" : vanhan naisen seksuaalisuuden kuva kaskuissa \- Riitta Räsänen: "Cuca cotowarcan catzo" : kurkistuksia keskusteluja kansannaisten himoista tavaraan \- Sanna Heikkilä: Äiti ja pikkulapsi 50 vuotta sitten : kotoisia ihanteita Kotilieden sivuilta \- Ulla-Maija Peltonen: Silkkiherneet : salaisia vankilakirjeitä Tampereella 1918 \- Irma-Riitta Järvinen: "Mies ei ole saippuaa" : aunukselainen rakkaustarina \- Pertti Anttonen: Seksistinen vitsi ja humoristisen kommunikaation poliittinen luonne \- Kaija Heikkinen: Minä ja venäläinen nainen : naistutkimusta rajan molemmin puolin \- Seppo Knuuttila: Miten metonymia pilkkoo ihmisen

Finnish

Tämä on ensimmäinen suomenkielinen käännösvalikoima venäläisten formalistien tekstejä. Ne käsittelevät kirjallisuutta, elokuvaa ja kulttuurien toimintaa laajemminkin. Nämä tekstit syntyivät 1. maailmansodan, Venäjän vallankumouksen, neuvostokulttuurin lapsuusvuosien ja nousevan stalinismin pyörteissä 1915-1930. Neuvostovallan pönkittäjät eivät formalismia suvainneet, vaan ahdistivat suuntauksen kannattajineen maan rakoon. Silti formalistit ehtivät mullistaa aikansa filologisen ja humanistisen tutkimuksen jättäen rikkaan ja teoreettisen perinnön monille 1900-luvun humanistisen tutkimuksen suuntauksista. Yhtäältä formalismi on historiaa: sen tuntemus auttaa ymmärtämään, mistä 2000-luvun strukturalismin, jälkistrukturalismin ja semiotiikan käsitteistöt juontavat juurensa. Toisaalta formalismi jatkuu itsenäisenä tutkimusperinteenä: formalistinen lähestymistapa poikkeaa hieman kaikista nykyisistä kulttuurintutkimuksen "suurista näkökulmista". Vaikka formalistit pyrkivät vakavasti tekemään kirjallisuudentutkimuksesta tiedettä, lähinnä kielitieteen esimerkkiä seuraten, he olivat samalla erittäin suosittuja, innostavia ja hauskojakin sanankäyttäjiä, jotka toimivat aikansa taiteessa ja kulttuurissa monella rintamalla. Kommentoitu antologia pyrkii tuomaan formalistien tutkimusmenetelmät ja kulttuuriset näkökulmat myös nykysuomalaisen lukijan ulottuville. Vastaavia käännöksiä on ilmestynyt tätä ennen kaikilla maailmankielillä.

Kirjallisuudentutkimus etenee käsitteiden varassa. Niinpä myös kirjallisuustieteen perusopetuksessa ne ovat keskeisellä sijalla. Käsitteet eivät kuitenkaan ole neutraaleja tutkimuksen ja opetuksen työkaluja vaan solmukohtia, joissa kirjallisuudentutkimuksen keskeiset kysymykset, arvostukset ja päämäärät tulevat esiin. Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä on monipuolinen katsaus kirjallisuudentutkimukseen. Se johdattaa tutkimusalan keskeisiin kysymyksiin ja niistä käytyyn keskusteluun. Kirja on tarkoitettu yliopistolliseen perusopetukseen, mutta se toimii myös käsikirjana jokaiselle kirjallisuudesta ja kirjallisuudentutkimuksesta kiinnostuneelle lukijalle. Kirjoittajat ovat kotimaisissa yliopistoissa toimivia kirjallisuudentutkijoita ja -opettajia.

Kaunokirjallisuutta voi lukea huviksi ja lohduksi, mutta yhtä hyvin sitä voi käyttää hyväksi myös työelämän ammattitaidon ja asiantuntijuuden kehittämisessä. Hiljainen tieto ja tunneäly ovat työelämän uusia hokuja, joiden hyödyntäminen vaatii enemmänkin oivallusta kuin tietoa. Puhdas fakta osoittautuu riittämättömäksi, kun yhteiskuntaan halutaan luovia, monialaisia, joustavia ja eettisesti ajattelevia alansa osaajia. Hiljainen tieto on mahdollista saada kuuluvaksi kaunokirjallisten tarinoiden avulla. Romaanihahmojen elämänkohtaloihin eläytyminen koulii tunneälyä ja eettistä herkkyyttä. Ja mikä olisikaan parempi keino tutustua vieraaseen kulttuuriin kuin kohdemaan kaunokirjallisuus? Runoista löytyy kielikuvia, joiden avulla voi suunnistaa tulevaisuuden mielikuvataloudessa. Kirja on tarkoitettu sytykkeeksi niille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ammatillista osaamistaan muutenkin kuin oman alansa tietokirjallisuuden avulla. Kirja soveltuu käytettäväksi ammattikorkeakouluissa, yleissivistävien oppilaitosten kirjallisuusryhmissä ja yritysten työkykyä yllä pitävissä lukupiireissä. Se antaa virikkeitä käyttää romaaneja, novelleja ja runoja ammatillisen sivistyksen materiaalina eri aloilla niin oppimisen kuin opettamisenkin näkökulmasta.

Druidit on ensimmäinen kattava suomenkielinen yleisesitys kelttien druideista, tietäjistä tai uhripapeista. Kelttien uskontoperinnettä esitellessään tekijä ottaa huomioon ajalliset ja paikalliset erot kelttiläisten kulttuurien välillä. Hän etsii druideille vertailukohteita myös muista indoeurooppalaisista kulttuureista. Uuspakanalliset tulkinnat druideista sitovat aiheen nykyaikaan. Keltologisessa tutkimuksessa harvinainen uskontotieteellinen näkökulma tekee teoksesta kansainvälisestikin merkittävän.

Suomi kakkonen ja kirjallisuuden opetus on artikkelikokoelma teemasta, josta on hyvin vähän kirjoitettu tähän mennessä: miten opettaja voi sisällyttää kaunokirjallisuutta suomi toisena kielenä -opetukseen. Kirjoittajat ovat kokeneita opettajia. Artikkelit käsittelevät kirjallisuuden opetusta luokassa yleissivistävän koulun eri vaiheissa, maahanmuuttajanuorten ryhmässä sekä yliopistotasolla. Rikastuttavia näkÃkulmia tarjoavat artikkeli eri kirjallisuuden lajeista ja maahanmuuttajien Suomessa julkaiseman kirjallisuuden esittely. Suurin osa artikkeleista keskittyy kuitenkin opetusmetodeihin, joista on tarkkojakin kuvauksia, mm. suomalaisen klassikkonäytelmän käsittely maahanmuuttajien kotouttamisryhmässä.Kirjan tavoitteena on esitellä käytännÃn opetusvinkkejä suomea toisena kielenä opettaville ja rohkaista heitä tarttumaan myÃs kaunokirjallisuuteen oppilaittensa kanssa. Sehän kuuluu nykyisissä opetussuunnitelmissa myÃs S2-opetukseen

Teos käsittelee 400-1400-lukujen oikeutta sekä sen yhteiskunnallis-poliittista ja taloudellista merkitystä. Laki ja oikeusajattelu muokkasivat keskiajan yhteiskunnallista elämää monella tapaa. Katolisesta kirkosta kehittyi läpeensä juridinen yhteisö ja oikeustieteen opit tulivat maallisten hallitsijoiden, ruhtinaiden ja kaupunkien käyttöön. Legistit, kanonistit ja teologit loivat useita keskeisiä rakenteita, joihin rikos- ja prosessioikeus sekä siviilioikeus edelleen nojaavat: esimerkiksi tahallisuusopit, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin säännöt ja sopimusten yleinen sitovuus ovat innovaatioita, joita ilman moderni oikeus näyttäisi aivan toiselta. Keskiajan oikeushistoria on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys keskiajan oikeuden yleisistä kehityslinjoista ja keskeisistä oikeuden aloista. Se valottaa omistus-, kauppa- ja sopimusoikeuden, avioliitto-oikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden syntyä, kehitystä ja vaikutusta keskiajalla. Selkeästi kirjoitettu teos soveltuu asiasta kiinnostuneille sekä oppikirjaksi oikeus- ja taloustieteen, historian ja teologian opiskeluun.

The detailed book of Lappish or Sami mythology is a translation from Swedish of Lars Levi Laestadius' famous manuscript from 1840-1845 that was lost for many decades and was published in Swedish in 1997, and in Finnish in 2000. Translated by Börje Vähämäki

Teoksessa tarkastellaan Suomen uskonnollisia maastoja ja maisemia - topografia sacraa - historian eri vaiheissa uskontotieteen näkökulmista. Monipuolinen, yliopistollinen oppikirja pureutuu esihistoriasta nykypäivän EU-Suomeen ulottuvan aineiston avulla uskontotieteen perusteisiin ja selvittää, mistä uskonto ja uskonnollinen perinne koostuvat ja millainen on yhteisö, joka perinnettä ylläpitää ja jonka jäsenten elämään se erottamattomasti niveltyy. Kuinka uskonto, sosiaalinen tila ja ihmisten ruumisperusteisen ajattelun kategoriat kytkeytyvät toisiinsa? Miten ne näkyvät rituaalisessa käyttäytymisessä, puhtaan ja epäpuhtaan luokittelussa, sopivan ja epäsopivan, hyveellisen ja paheellisen erilaisissa jaotteluissa?

Teos on ensimmäinen laajempi katsaus maahanmuuton sukupolvistumiseen Suomessa. Suomalaisessa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa maahanmuuttajataustaisiin nuoriin liittyvät kysymykset ovat tulleet tärkeämmäksi 2000-luvun kuluessa. Tämä heijastaa maahanmuuttajataustaisen väestön sukupolvistumista, sillä maahanmuuttajien sekä ulkomailla että Suomessa syntyneet lapset ovat jo merkittävä väestöryhmä eri puolilla maata, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa julkaistava kirja koostuu 13 asiantuntija-artikkelista. Kirjan keskeiset kohderyhmät ovat maahanmuuton ja etnisyyden tutkijat, opiskelijat ja käytännön toimijat.

Yliopistolliseksi kurssikirjaksi tarkoitetun kokoomateoksen kirjoittajat tutkivat monitahoisesti kirjallisuuden ja filosofian yhteyksiä. Kirjoittajat esittelevät aihealueidensa uusinta suomalaista tutkimusta ja tuovat kirjallisuuden ja filosofian rinnakkaiselon problematiikan kotimaiseen keskusteluun. Lukija saa syvällisen käsityksen siitä, millä eri tavoin filosofia ja kirjallisuus kohtaavat (tai eivät kohtaa) teoreettisesti, metodologisesti ja taiteellisesti.

Mitä lastenkirjallisuuden tutkimuksessa on juuri nyt meneillään? Miten lapset näkyvät kirjojen lukijoina, kirjoittajina ja tutkijoina? Voiko lastenkirjan huumori olla sopimatonta tai aihe epämukava? Lastenkirja. Nyt esittelee ennakkoluulottomasti ajankohtaisia näkökulmia lastenkirjallisuuteen. Teoksen artikkeleissa käsitellään ruumiillisuutta, historian esittämistä, surevia lapsia ja muumitalon uneksittuja tiloja. Vastakkainasettelu aikuisen ja lapsen välillä nousee esiin, kun tutkijat tarkastelevat eksistentiaalista kauhua ja sukupuolten kuvauksia. Lisäksi pohditaan kasvatusta ja kirjallisuuden opetusta. Kirja haastaa miettimään, mitä lastenkirjallisuus oikeastaan on. Teoksen kirjoittajat ovat tutkijoita Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. He edustavat kirjallisuudentutkimuksen, nykykulttuurin tutkimuksen, taidekasvatuksen, taidehistorian, opettajankoulutuksen ja varhaiskasvatuksen aloja.